Savon Sanomissa 30.11.2024 julkaistu juttu Edessä ensimmäinen nietosten ja koitosten savolainen robotalvi käsitteli ruokarobottien kohtaamia haasteita tavallisissa suomalaisissa talviolosuhteissa. Robotit juuttuivat lumeen ja sohjoon eivätkä pystyneet kulkemaan jalkakäytävillä.
Jutussa ei kuitenkaan nostettu esille varsinaista syytä tähän ongelmaan: huonoa talvikunnossapitoa. Jos robotit eivät pääse liikkumaan, miten voisivat ihmisetkään – etenkin he, jotka käyttävät liikkumisensa apuna esimerkiksi pyörätuolia tai rollaattoria?
Turvallinen ja esteetön liikkuminen sääolosuhteista riippumatta on kaikkien perusoikeus. Kun jalkakäytävien ja pyöräteiden talvikunnossapito laiminlyödään, siitä kärsivät erityisesti he, joiden liikkumismahdollisuudet ovat jo lähtökohtaisesti rajoitetut. Kaupungistamme löytyy toki esimerkillisesti talvikunnossapidettyjä väyliä, mutta on myös surullisen paljon väyliä, joilla ei usein talvella täyty edes kunnossapitosopimusten minimilaatuvaatimukset.
Urakoitsijat ovat sitoutuneet tiettyyn laatuun kilpailutuksessa. Kaupungin tehtävä on valvoa kunnossapitosopimusten toteutumista ja huolehtia siitä, että kaikki väylät – niin jalkakäytävät, pyörätiet kuin robottienkin käyttämät reitit – ovat kunnossa vuodenajasta riippumatta. Lumivallit, sohjo ja pehmenevä polanne eivät saa estää liikkumista sen paremmin ihmisiltä kuin uusilta teknologiasovelluksiltakaan.
Viime vuosina kaupunki on investoinut paljon esimerkiksi pyöräilyväyliin. On täysin kohtuullista edellyttää, että näistä ja muistakin kestävän liikenteen käyttämistä väylistä pidetään huolta ympäri vuoden. Hyvin hoidettu talvikunnossapito turvaa liikkumisen perusoikeuden ja tekee kaupungista toimivan ja saavutettavan – kaikille.
Antti Lipponen Kirjoittaja on Kuopion polkijat ry:n hallituksen jäsen
Kuopion polkijat ry sai Kuopion kaupungin Turvallisuusteko-kunniamaininnan 6.11.2024! Kunniamaininnan perusteluissa mainittiin mm. pyöräilytapahtumat, höntsäpyöräilyt, fillarikatsastukset, kaupunkiympäristön turvallisuuden edistäminen ja järjestön viestintä. Lämmin kiitos!
Vasemmalla Juha Hartikainen, keskellä Antti Lipponen. Kuva: Kuopion kaupunki / Vicente Serra
Alla ajatuksiamme liikenneturvallisuuteen.
Liikenneturvallisuus vaikuttaa keskeisesti siihen, millä välineellä liikumme paikasta toiseen ja miten ohjaamme lapsiamme liikkumaan.
On tärkeää, että kaupunki- ja liikenneympäristö tukee erityisesti suojattomia kulkijoita ja edistää aktiivista liikkumista. Tavoitteena tulee olla onnettomuuksien estäminen.
On hienoa, että Kuopion polkijoiden aloitteesta Kuopion keskustan nopeusrajoitus on jo laskettu kolmeenkymppiin. Asuinalueilla myös isommat kokoojakadut tulisi saada turvallisemmiksi ja 30 km/t piiriin.
Laadukkaat työmaajärjestelyt tukevat liikenneturvallisuutta. Työmaiden vaiheet tulee suunnitella niin, että jalankulku ja pyöräliikenne sujuvat turvallisesti kaikissa vaiheissa. Työmaiden järjestelyissä olisi Kuopiossa paljon parannettavaa. Reitit ovat liian kapeita liikennemääriin nähden, pyörätiet katkeavat kuin seinään, työmaa-aitojen asettelu ontuu, ja isoja työmaakoneita on pyöräteillä valittavan usein vailla asianmukaisia aitoja ja ohjausta.
Risteykset ovat vaaranpaikkoja kaikille liikkujille. Risteysten turvallisuutta parantavat mm. niin sanonut ylijatketut pyörätiet, korotetut suojatiet ja pyörätien punaisen asfaltin käyttäminen myös risteyksessä. Järjestely, jossa autoilijat kääntyvät suoraan jatkavan pyöräliikenteen läpi, on aiheuttanut pyöräilijöiden kuolemia.
Jalkakäytävillä ja pyöräteillä auton pysäköintiin ja pysäyttämiseen ei Kuopiossa useinkaan puututa. Tieliikennelaki on selvä ja Poliisihallitus on ottanut asiaan kantaa, mutta maantapa jatkuu. Tämä aiheuttaa vaaraa suojattomille liikkujille, esimerkiksi lapsille ja vanhuksille.
Myös talvikunnossapito on keskeinen tekijä liikenneturvallisuuden parantamisessa. Pyöräliikenteen turvallisuutta edistävät riittävä ja hyvin ajoitettu auraus, ohuet polanteet ja sulamisvesien tehokas ohjaus pois väylältä. Hiekoitussepeli ei voi olla ensisijaista talvihoitoa. Jos sohjoa ehtii syntymään, tulee se aurata pois ennen jäätymistä.
Fiksusti kouluun -ohjelmassa, jossa Kuopiokin oli mukana 2018–2019, on noussut kehittämiskohteiksi mm. koulujen lähellä olevien risteysalueiden turvallisuuden parantaminen ja saattoliikenteen vähentäminen.
Erityisesti lasten ja nuorten liikkumisen edellytykset tulee turvata. Fiksusti kouluun -ohjelmassa, jossa Kuopiokin oli mukana 2018–2019, on noussut kehittämiskohteiksi mm. koulujen lähellä olevien risteysalueiden turvallisuuden parantaminen ja saattoliikenteen vähentäminen. Kuopion polkijoissa olemme järjestäneet lasten fillarikatsastuksia, joiden tavoitteena on edistää lasten ja nuorten pyöräilyä – hyväkuntoisilla fillareilla.
Autoliikenteen sujuvuus asetetaan yhteiskunnassamme yhä edelleen liikenneturvallisuuden edelle. Autoliikenteen paradigmaa tulee uskaltaa haastaa. Pyöräliikenteen ja jalankulun turvallisuus tukee myös kaupunkilaisten terveyttä ja hyvinvointia sekä kaupungin viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta.
Kuopion talous on tiukilla. Samaan aikaan kaupunki kuitenkin tukee yksityisautoilua. Luolan ja Kuntolaakson lähistölle on rakennettu kalliit pysäköintilaitokset ja arvokkaita maa-alueita käytetään parkkipaikkoina. Nyt kaupunkirakennelautakunnalle esitetään, että Luolan alueen väliaikaisia pysäköintialueita pitäisi muuttaa maksuttomiksi.
Onko tämä kaupungin tehtävä? Kuopion ei ole pakko tukea liikuntapaikoille saapumista yksityisautoilla – varsinkin kun kaupungin oma vaikutusten arviointi osoittaa, että maksuttomalla pysäköinnillä on lähes ainoastaan negatiivisia vaikutuksia. Ilmainen pysäköinti olisi vastoin alueen suunnitteluperiaatteita, vähentäisi kaupungin tuloja, aiheuttaisi ylimääräistä liikennettä ja heikentäisi liikenneturvallisuutta.
Pelkästään Luolan pysäköintipaikkojen muuttaminen maksuttomiksi voisi johtaa noin 188 000 euron tulonmenetyksiin vuosittain (50 paikkaa, 40% käyttöaste Luolan aukioloaikoina, 50 viikkoa vuodessa, 2 € / tunti).
Muutosehdotusta perustellaan yhdenmukaisuudella. Yhdenmukaisuus voitaisiin säilyttää muuttamalla muidenkin liikuntapaikkojen lähialueiden pysäköinti maksulliseksi. Esimerkiksi Kuntolaaksossa kaupungin tarjoama valtuustotalon ilmainen pysäköinti, jota käytetään laajasti uimahallin ja jäähallin pysäköintialueena, vie varmasti tuloja myös Kuntolaakson pysäköintitalolta. Kerätyt pysäköintimaksut lisäisivät kaupungin tuloja ja ne voitaisiin käyttää esimerkiksi koulunkäynninohjaajien palkkaamiseen. Lisäksi pysäköintipaikkojen maksullisuus parantaisi paikkojen saavutettavuutta niille, jotka niitä oikeasti tarvitsevat.
Onko Kuopiolla todella varaa ja onko Kuopio oikeasti valmis tukemaan yhä enemmän yksityisautoilua kun samaan aikaan leikataan lapsilta? Lisäksi kaupunki on sitoutunut viisaan liikkumisen lisäämiseen. Päätös lisätä maksuttomia parkkipaikkoja Luolalle asettaa kaupungin arvot kyseenalaisiksi. Tässä taloustilanteessa ei kaupungin tule tukea yksityisautoilua yhtään nykyistä enempää.
Antti Lipponen Kuopion polkijat ry:n hallituksen jäsen
Tarja Nurmi kirjoitti (SS 20.8.) pyöräilijöiden räikeästä käytöksestä Kuopion keskustassa. Nurmi toivoi, että Kuopion polkijat ja kaupunki kampanjoisivat asiaan liittyen.
Kuopion polkijat pitää liikennesääntöjen noudattamista tärkeänä. Kampanjoimme aktiivisesti turvallisen ja viihtyisän kaupunkiympäristön puolesta. Hyvin toteutetussa ympäristössä on helppoa, vaivatonta ja sujuvaa pyöräillä sääntöjä noudattaen. Olemmekin Kuopion polkijoissa tehneet yhteistyötä muun muassa kaupungin kanssa pyöräliikenteen ja turvallisemman liikenneympäristön edistämiseksi.
Kuopio on kehittyvä pyöräilykaupunki, ja suunta on oikea. Viime vuosina on tapahtunut paljon positiivista kehitystä ja kaupungin strategiset tavoitteet paremman pyöräilyinfran rakentamiseksi ovat parantaneet pyöräliikenteen olosuhteita. Pyöräilyyn investointi hyödyttää meitä kaikkia – ei vain pyöräilijöitä. Kun useampi käyttää polkupyörää arkiajossa, esimerkiksi autoruuhkat helpottavat ja autojen pysäköintipaikkoja vapautuu niitä oikeasti tarvitseville.
Meillä on Kuopiossa kaikki mahdollisuudet tehdä kaupungista entistä viihtyisämpi ja turvallisempi kaikille liikkujille – erityisesti kestävästi liikkuville, pyöräilijöille ja jalankulkijoille.
Nimimerkki ”Valvokaa lakia, jonka olette asettaneet” kirjoitti Savon Sanomissa 2.8.2024, että sataman aallonmurtajalla käy pyörähtämässä samat autoilijat 10 kertaa päivässä. Kirjoittaja oli laskenut aallonmurtajalla 68 autoa tunnissa.
Kuopion polkijoissa olemme huomanneet saman rallin. Autoralli aallonmurtajalla on päivin ja öin kuin Kuopion torin ”pilis” perjantai-iltana 80-luvulla. Mikä harmitus ja häpeä!
Aallonmurtaja rakennettiin Kuopion kenties uljaimmalle paikalle. Sen potentiaali kaupunkilaisten virkistäytymiseen on huikea. Siellä voisi viettää aikaa, juoda kahvit ja syödä jäätelöt. Aallonmurtajalla olisi upeaa lenkkeillä, pyöräillä, skuuttailla tai vaikka harjoitella rullaluistelua. Ihana paikka myös pienille lapsille ja perheille.
Valitettavasti aallonmurtajasta on tullut käytännössä autotie ja tapahtuma-aukiosta autoilijoiden pörräys- ja parkkipaikka. ”Kaikki kulkumuodot tulee huomioida” ei kelpaa selitykseksi eikä ”yhteispeli” ratkaisuksi. Auto on edelleen pyhä lehmä – jopa Kallaveden rannalla!
Autoilun salliminen aallonmurtajalle ilman asiallista perustetta on käsittämätöntä. Aallonmurtajalle tulee sallia ainoastaan liikuntaesteisten ja veneilijöiden välttämätön autoilu ja muu huoltoajo. Aallonmurtajan nykyinen ajorata on varattava ensisijaisesti ihmisille ja aktiiviselle liikenteelle.
Moottoritien ylittävä Puijonrinteen silta Puijonkadulla saneerataan. Savon Sanomissa kerrottiin 15.4., että työmaan aikana vain jalankulku ja autoliikenne jatkavat sillalla ja pyöräliikenne ohjataan kulkemaan kiertotietä.
Voi vain kysyä, mihin tämä erikoinen järjestely perustuu. Miten kaupungin strategia ja tavoite nostaa pyöräliikenteen kulkutapaosuutta näkyvät tosielämässä ja työmaajärjestelyissä? Tavoitteleeko kaupunki edelleen ja aidosti sitä, että pyöräliikenteen osuus liikenteestä kasvaa 30 prosenttiin ja että yksityisautoilun kulkutapaosuus laskee?
Puijonrinteen sillan saneerauksen aikana autoliikenteelle on varattu kolme kaistaa. Tälle löytyy varmasti jälleen samat selitykset kuin aiemminkin; ”kaikki kulkumuodot tulee huomioida”, ”autoliikenteen tulee olla sujuvaa”, ”Puijonkadulle syntyisi (auto)ruuhkaa”, ”joukkoliikenne tulee huomioida”. Tosiasiassa kyse on valinnoista ja priorisoinnista. Kolmella kaistalla ja jalkakäytävällä voisivat aivan hyvin jatkaa joukkoliikenne, pyöräliikenne, jalankulku ja tarvittaessa taksiliikenne.
Kuopion kaupungin visio vuoteen 2030 on ”Hyvän elämän kaupunki – Terveyttä, elinvoimaa ja arjen rikkautta”.
Strategia ja kaupungin ohjelmat tavoittelevat vahvasti kestävän ja aktiivisen liikenteen olosuhteiden parantamista ja kasvua.
Ilmastopoliittisessa ohjelmassa tavoitellaan merkittäviä muutoksia liikenteen kulkutapaosuuksiin vuoteen 2030 mennessä. Jalankulun ja pyöräliikenteen osuus pyritään nostamaan 43 prosentista 55 prosenttiin ja henkilöautoliikenteen osuus päinvastoin laskemaan 53 prosentista 35 prosenttiin. Pyöräilyn edistämisohjelman tavoitteena on saada pyöräliikenteen osuus liikenteestä 30 prosenttiin.
Resurssiviisausohjelmassa linjataan, että kaupunkia tulee suunnitella vähemmän autolle ja enemmän kävelylle, pyöräilylle ja joukkoliikenteelle. Tänä vuonna 2024 yhtenä ohjelman toimenpiteenä on tehdä yksityisautoilusta yhä vähemmän houkuttelevaa: pyörällä ja joukkoliikenteellä pääsee nopeammin ja lähemmäs.
Kunnianhimoiset tavoitteet edellyttävät suurta ajattelun muutosta – yli palvelualue- ja yksikkörajojen. Pyöräliikenteen alhainen 14 % kulkutapaosuus junnaa, jos pyöräily ei ole aidosti yksityisautoa houkuttelevampi liikennemuoto. Yksityisautoilun haitallisen korkea 55 % kulkutapaosuus ei laske, jos kaupungin viranhaltijat ja päättäjät jatkavat nykyisellä linjalla.
Kuopion polkijat on haastanut niitä kaupungin suunnitelmia ja päätöksiä, joissa pyöräliikenteen olosuhteita ei ole otettu tarpeeksi huomioon.
Viimeisimpänä postiimme saapui päätös koskien Puijonkadun katusuunnitelmaa välillä Asemakatu-Puutarhakatu. Ehdotimme, että katu olisi yleisilmeiltään ihmisläheisempi bulevardi ja että autoliikenteelle riittäisi yhteensä neljä kaistaa. Lisäksi ehdotimme muun muassa, että Asemakadun (hotellin) kulma rakennettaisiin turvallisemmaksi ja toimivammaksi.
Kaupunki sai katusuunnitelmaan yhteensä kolme muistutusta, joiden kaikkien pääpaino oli pyöräliikenteen olosuhteiden parantamisessa. Muistutukset eivät valitettavasti johtaneet katusuunnitelman muutoksiin. Kaupungin mukaan neljä kaistaa ei riitä autoliikenteen aamu- ja iltaruuhkahuipputunnin ruuhkaan. Tämä kuvaa hyvin asenneilmapiiriä, jossa ironisesti “one more lane will fix it” – yksi autoliikenteen lisäkaista korjaa ongelman.
Viisas liikkuminen ja kestävä yhdyskuntarakenne näkyvät Kuopion kaupungin strategiassa ja eri ohjelmien tavoitteissa, toimenpiteissä ja mittareissa. Joko olisi aika tehdä se merkittävä kulttuurin muutos ja suunnitella kaupunkia enemmän pyöräliikenteelle ja jalankululle ja vähemmän yksityisautoilulle? Sellainen olisi aidosti hyvän elämän kaupunki.
Kuvissa Kuopion pyöräteiden olosuhteet tänään 24.2.2024.
Kuopion kaupunki on sopinut urakoitsijoiden kanssa mm seuraavaa:
📝 Urakoitsijan on oltava jatkuvasti tietoinen tien kelistä, arvioitava kelin muutokset säätietojen perusteella ja varmistettava ennakoiden, että tien liikennöitävyys säilyy. 📝 Ongelmakeleihin on varauduttava aurauksella ja erityisesti tasauksella niin, että tie säilyttää sään muuttuessa riittävän kauan ajo-ominaisuudet. 📝 Nuoskalumi tulee poistaa mahdollisimman nopeasti kunnon alarajasta riippumatta. 📝 Välittömästi aurauksen jälkeen jalkakäytävän, portaiden ja kevyen liikenteen väylän tulee olla irtolumesta ja sohjosta puhdas. 📝 Kevyen liikenteen väylät pyritään auraamaan ennen vastaavan kunnossapitoluokan ajoratoja. Samaan kunnossapitoluokkaan kuuluvat kohteet tulee pitää yhdenmukaisessa kunnossa. 📝 Väylien hoitotason on oltava sellainen, että kevyt liikenne ei siirry ajoradalle. 📝 Välittömästi tiehen rajautuvan kevyen liikenteen väylän polanne pidetään vaakatasossa, jotta pyöräilijä ei ajaudu varsinaiselle ajoradalle. 📝 Aurauksessa ja tasauksessa saa käyttää vain hammastettua terää. Kuitenkin sohjon poistossa voidaan käyttää tasa- tai kumiterää, kun sohjo irtoaa päällysteen pintaa myöten 📝 Talvihoidon tavoitteena on turvata liikenteelle häiriötön kulku ja varmistaa yllätyksettömät ja turvallisen liikenne- ja kulkuolosuhteet.
Noudattavatko urakoitsijat kaupungin kanssa tehtyjä sopimuksia? Valvooko kaupunki sopimusten noudattamista? Mitä sopimuksen rikkomisesta seuraa? Vääristääkö tällainen tilanne kilpailua? Käytetäänkö kaupungin yhteisiä rahoja oikein?
Kaupungin tavoitteena on nostaa pyöräliikenteen kulkutapaosuus 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Miten kehittää talvikunnossapidon kokonaisuutta niin, että yhä useampi kuopiolainen liikkuisi pyörällä ja jalan? Miten palvella loppukäyttäjää myös myös päivinä kuten tänään?
Kaupungin strategiassa on tavoitteena pyöräliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Näillä näkymin tavoite tuntuu lähinnä utopialta, sillä talvella pyöräilystä tulee turhauttavaa ja paikoin vaarallistakin. Hoitamattomat lumen, jään ja pehmeän sohjon valtaamat reitit eivät houkuttele liikkumaan, vaan pikemminkin pysymään neljän seinän sisällä tai valitsemaan ympäristölle raskaamman ja terveydelle haitallisemman kulkutavan. Kunnossapidon laiminlyönti ei ole ainoastaan pyöräilijöiden etujen vastaista, vaan myös ristiriidassa kaupungin omien tavoitteiden kanssa.
Kuopion kaupunki ei voi jättäytyä sivustakatsojan rooliin, kun puhutaan kansalaisten liikkumisoikeuksista ja -mahdollisuuksista. Tasapuolinen kohtelu tarkoittaa sitä, että kaikilla on oikeus turvalliseen ja esteettömään liikkumiseen, vuodenajasta riippumatta. Kunnollinen talvikunnossapito ei tarkoita kesäolosuhteiden luomista talven keskelle, vaan realistisesti ja ammattitaidolla toteutettua aurausta ja liukkauden torjuntaa.
Talvikunnossapidon laadun ja ennakoitavuuden parantaminen on avainasemassa, jotta jokainen kuopiolainen voi luottavaisin mielin valita pyörän liikkumisvälineekseen myös talvella. Kaupungin tulee varautua ja reagoida säähän riittävän nopeasti, jotta satanut lumi ei ole kompastuskivi vaan askel kohti toimivaa ja viihtyisää talvikaupunkia.
On tärkeää muistaa, että talvikunnossapito on investointi terveelliseen, ekologiseen ja elävään kaupunkiin. Kehotamme kaupunkiamme tarttumaan toimeen ja osoittamaan, että strategioiden ja ohjelmien kirjaukset ovat muutakin kuin pelkkiä sanoja paperilla.
Ensilumi Niiralankadulla. Pyörätie oli aurattu jossain vaiheessa iltapäivällä.
Syksy on ollut Kuopion polkijoissa aktiivista vaikuttamisen aikaa. Olemme käyneet pyöräilemässä yhdessä Kuopion kaupungin viranhaltijoiden kanssa ja järjestäneet Kuopion polkijoiden jäsenten ja kaupunkiympäristön palvelualueen yhteisen keskustelutilaisuuden.
Vaikuttamisen lähtökohtana on ollut Kuopion pyöräilyn edistämisohjelmaan kirjattu tavoite nostaa pyöräliikenteen kulkutapaosuus 30 %:iin kaikista matkoista vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen ja muutos vaatii johdonmukaisia ja sinnikkäitä toimia ja tekoja.
Yhteisellä pyöräilyllä lähestyimme infraa neljän kuvitteellisen hahmon kautta.
Kerttu-koululainen polki keskustasta Rajalan koululle. Simo sairaanhoitaja lasketteli Puijonlaaksosta töihin KYS:ille. Pirjo-professori polkaisi KYS:iltä kokoukseen yliopiston Snellmanialle. Ossi-opiskelija painoi Savilahdesta joogatunnille keskustaan.
Kiinnitimme matkoilla huomiota mm. väistämisvelvollisuuksiin, pyöräliikenteen ja jalankulun erotteluun, työmaa-aikaisiin järjestelyihin, reittien sujuvuuteen ja yhteyspuutteisiin, moottoriajoneuvojen pysäyttämiseen pyöräteillä sekä punaisen asfaltin käyttöön yli risteysalueiden. Saimme kehua Kuopion kaupunkia mm. pyöräliikenteen ja jalankulun erottelusta, pyöräpysäköinnin laadun nostosta, pyöräliikenteen opasteista, 30 km nopeusrajoituksesta keskustassa ja tietysti Vilkku-fillareista.
Kuopion polkijoiden jäsenten ja kaupunkiympäristön palvelualueen keskustelutilaisuudessa käytiin läpi ajankohtaisia asioita ja pohdittiin yhdessä pyöräilijöitä askarruttavia kysymyksiä. Tapaamisessa kuulimme mm. pyöräilyn laskennasta, digitaalisista palveluista, pyöräteiden päällystämisestä ja toisaalta korjausvelasta, pyöräliikenteen verkostotarkastelusta, viestinnästä ja pyörämatkailun kehittämisen potentiaalista Pohjois-Savossa. Tapaamisessa puhuttivat myös mm. katukiveykset, kaivonkannet pyöräteillä, liikennevalojen painonapit, koulujen liikenneympäristöjen turvallisuus sekä väliaikaiset liikennejärjestelyt ja luvattomat työmaat.
Talvikunnossapito puhutti erityisen paljon. Sen osalta keskustelua herättivät mm. talvihoidon laatu, pyöräilijän luotto siihen, että reitti on ajettavassa kunnossa, ajantasainen tieto aurauksesta, urakkasopimukset ja sopimusten rikkominen sekä pyöräilijöiden palaute. Oli erityisen ilahduttavaa kuulla, että talvikunnossapidon työntekijöille on hankittu tiestötarkastuspolkupyöriä. Uusien sopimusten myötä esimerkiksi Mestar tarkkailee talvikunnossapitotyön laatua pyöräilemällä itse säännöllisesti vastuualueellaan.
Kaikkia keinoja tarvitaan pyöräliikenteen kulkutapaosuuden nostamiseksi 30 %:iin. Yhä useamman tulee valita polkupyörä (yksityisauton sijaan) erityisesti lyhyillä muutamien kilometrien matkoilla. Pyöräliikenne tulee tehdä houkuttelevammaksi (kuin yksityisautoilu). Tämä vaatii ajattelun muutosta, priorisointia, investointeja pyöräliikenteen infraan ja aitoa laatua sekä isossa kuvassa että yksityiskohdissa.
Kiitos Kuopion kaupungin kaupunkiympäristön palvelualue näistä tapaamisista ja yhteistyöstä! Paljon on kehuja ja paljon on kehitettävää! 😊
Kaupungininsinööri Ismo Heikkinen, liikenneinsinööri Hanna Väätäinen, apulaiskaupunginjohtaja Jari Kyllönen (kaupunkiympäristön palvelualue) sekä Kuopion polkijoiden hallituksen jäsenet Antti Lipponen, Inka Silfsten ja Juha Hartikainen (kuvasta puuttuu hallituksen jäsen Maija Hartikainen).
