Kategoria: Vaikuttaminen

Kategoriat
Vaikuttaminen

Nopeusrajoitukset ja väistämisvelvollisuudet koskevat kaikkia

Nimimerkki ”Paljon kokenut” jakoi Lukijan Sanomissa (SS 21.9.) kokemuksensa vaaratilanteista Kauppakadun ja Kuninkaankadun risteyksessä ja kysyi, koskeeko keskustan 30 km/h nopeusrajoitus myös pyöräliikennettä.

Keskustan nopeusrajoitukset, 30 km/h sekä kävelykadun ja pihakadun 20 km/h, koskevat kaikkia. Liikenneturvallisuus ja tieliikennelain noudattaminen ovat kaikkien tielläliikkujien yhteisiä vastuita, olivatpa he autoilijoita, pyöräilijöitä tai jalankulkijoita.

Nimimerkin kuvailemassa tilanteessa väistämisvelvollisuus on selvä: tultaessa kävely- tai pihakadulle ajoneuvon kuljettajan on väistettävä katua käyttäviä, mitä on kyseisessä risteyksessä vielä erikseen korostettu kolmiomerkillä.

Näin pyöräilijänä Kauppakadun ja Kuninkaankadun sekä Vuorikadun risteykset ovat hyvinkin tuttuja. On hyvin tavallista, että väistämisvelvollinen autoilija ei väistä näissä muuta liikennettä – ja tämä riippumatta pyöräilijän nopeudesta.

Keskustan liikenteen sujuvuus ja turvallisuus hyödyttävät meitä kaikkia. Pyöräilyn suosion kasvu on myös yhteiskunnan ja ympäristön etu. Meidän on yhdessä rakennettava turvallista liikenneympäristöä ja asenneilmapiiriä, jotta kaikki pääsevät sujuvasti ja ehjänä perille.

Antti Lipponen
Kuopion polkijat ry

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 24.9.2023

”Näin pyöräilijänä Kauppakadun ja Kuninkaankadun sekä Vuorikadun risteykset ovat hyvinkin tuttuja. On hyvin tavallista, että väistämisvelvollinen autoilija ei väistä näissä muuta liikennettä – ja tämä riippumatta pyöräilijän nopeudesta.”
Kategoriat
Vaikuttaminen

Tekoälyn analyysi Savon Sanomien kolumnista

Marita Tiihosen kolumni Kuningas ajaa pyörällä kypärä päässä jalkakäytävää, mutta syyllinen on aina autoilija (Savon Sanomat 17.8.2023) veti sanattomaksi. Niinpä pyysimme tekoälyltä analyysiä kolumnista.

Tässä ChatGPT:n analyysi👇🏽

Kolumnikirjoituksen tarkoitus on herättää ajatuksia ja keskustelua, ja sen sisältö liittyy liikenteeseen ja siihen liittyvään turvallisuuteen. Kirjoituksen kantavana teemana on pyöräilijöiden vastuullisuus ja käyttäytyminen liikenteessä, erityisesti suhteessa autoilijoihin.

Pyöräilijän näkökulmasta kolumnissa on useita huomioon otettavia seikkoja:

1. Yleistys ja yksittäiset tapaukset: Kirjoituksessa mainitut esimerkit ovat yksittäisiä, mutta niiden perusteella tehdään laajempia yleistyksiä. Tämä voi tuntua pyöräilijästä epäreilulta, sillä kaikki eivät käyttäydy kuvatulla tavalla. On aina vaarallista leimata koko ryhmä yksittäisten tapausten perusteella.

2. Pyöräilijöiden vastuullisuus: Kolumni korostaa, että pyöräilijöiden tulisi noudattaa liikennesääntöjä. Pyöräilijä voi olla samaa mieltä siitä, että sääntöjä tulee noudattaa. Kuitenkin kirjoituksessa pyöräilijät nähdään pääasiassa ongelmana, eikä keskitytä esimerkiksi siihen, että monet autoilijat eivät ota huomioon pyöräilijöitä riittävästi.

3. Turvallisuus: Kirjoituksessa tuodaan esille pyöräilijöiden aiheuttamaa vaaraa jalankulkijoille. Pyöräilijä voi kuitenkin huomauttaa, että myös autoilijat aiheuttavat vaaratilanteita pyöräilijöille. On tärkeää nähdä molempien osapuolten vastuu ja toimia sen mukaisesti.

4. Infrastruktuuri: Kolumnissa mainitaan, että kaupungit ja kunnat rakentavat kevyen liikenteen väyliä. Pyöräilijä saattaa kuitenkin huomauttaa, että kaikissa kaupungeissa ja kunnissa ei ole riittävästi erillisiä pyöräteitä, ja siksi pyöräilijöiden on joskus pakko käyttää jalkakäytävää tai ajorataa.

5. Vastuullinen käyttäytyminen: Kolumnissa ehdotetaan, että pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden pitäisi joskus väistää ja odottaa. Tämä on varmasti asia, jonka useimmat pyöräilijät ymmärtävät ja hyväksyvät. Samalla kuitenkin olisi tärkeää korostaa myös autoilijoiden vastuuta ja sitä, että heidänkin tulisi olla valppaina ja huomioon ottavia.

Lopuksi, pyöräilijän näkökulmasta kolumnissa on monia hyviä pointteja liikenneturvallisuudesta, mutta se saattaa tuntua yksipuoliselta ja leimaavalta. On tärkeää muistaa, että jokaisessa liikenteessä mukana olevassa ryhmässä on sekä vastuullisia että vastuuttomia toimijoita. Tärkeintä on yhteistyö, ymmärrys ja molemminpuolinen kunnioitus, jotta liikenteestä saadaan mahdollisimman turvallista kaikille osapuolille.

☝🏼ChatGPT:n analyysi päättyy

Kategoriat
Pyöräilyn ilo Vaikuttaminen

Ylös, ulos autoista ja arkipyöräilemään

Antti Tapaninaho kirjoitti (SS 20.5.) uusien keksintöjen uhkaavan arkisten puuhien tuomaa hyötyliikuntaa. Tapaninaho kritisoi esimerkiksi pyöräilyn keventämistä sähköllä.

Totuus kuitenkin on, että iso osa hyötyliikunnasta on jäänyt pois autoilun takia. Itä-Suomen seudullisten liikkumistutkimusten 2022 mukaan lähes puolet kaikista kuljetuista 2–3 kilometrin matkoista tehdään Kuopion seudulla henkilöautolla. Se on todella paljon. 2–3 kilometrin pituisen matkan kulkemiseen polkupyörällä 20 kilometrin tuntivauhdilla kuluu vain noin 7,5 minuuttia. Alle viiden kilometrin matkalla pyöräily on usein nopeampaa kuin kulkeminen autolla, kun huomioidaan kokonaisaika sisältäen esimerkiksi pysäköintiin kuluva aika.

Uskon, että henkilöauto valitaan useimmiten sen helppouden ja vaivattomuuden takia. Helpoksi ja vaivattomaksi autoilun on tehnyt muun muassa kaupunkisuunnittelu, jota on tehty jo kymmeniä vuosia autoilu edellä. Tästä kertovat esimerkiksi asemakaavan autopaikkanormi, katutilan jako siten, että usein enemmän arvokasta yhteistä tilaa käytetään autojen pysäköintiin kuin ihmisille, uudet rampit moottoritiellä joidenkin satojen metrien välein, liikennevalojen optimointi autojen mukaan sekä automarketit.

Pyöräily mielletään usein raskaaksi ja autoa hitaammaksi tavaksi kulkea. Perille kyllä pääsee, mutta perillä on hikinen ja hengästynyt. Varsinkin Kuopion mäkinen maasto nostaa usein hien pintaan pyöräillessä. Pyöräilyn keventäminen sähköllä on loistava apu mäkiseen maastoon. Sähköavusteisen pyörän hankinta lisää tutkitusti pyöräilykertoja ja kilometrimääriä. Sähköpyörällä kynnys liikkua madaltuu. Sähköpyöräilijä saattaa tulla liikkuneeksi enemmän kuin tavallisen pyörän käyttäjä.

Sähköavusteinen pyörä sopii erinomaisesti kenelle tahansa. Toisin kuin Tapaninaho kirjoittaa, sähköpyörä sopii fyysisen vastuksen pienenemisen vuoksi erityisen hyvin vanhemmille ihmisille. Vanhemmilla ihmisillä sähköavustus voi jopa mahdollistaa pyöräilyn ja pitää toimintakykyä yllä. Olen lähes varma, että myös sähköpotkulaudat ovat parempaa arkiliikuntaa kuin autossa istuminen.

Siispä ylös, ulos autosta ja arkipyöräilemään – sähköllä tai ilman!

Antti Lipponen
Kuopion polkijat ry

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 23.5.2023

Kategoriat
Vaikuttaminen

Hiekoitus ei ole ratkaisu

Ilma on sakeana katupölystä. Ilmanlaatu on tätä kirjoittaessa huono Savilahdessa ja Tasavallankadulla ja tyydyttävä keskustassa ja Niiralassa. Autojen renkaiden jauhamaa asfalttia ja hiekoitushiekkaa on niin paljon, että sen näkee ja tuntee silmissä, hampaissa ja keuhkoissa asti.

Kevättalvi on usein hankala pyöräilijälle. Keli on yleensä mitä mainioin pyöräilyyn, mutta upottava sohjo, jäätyneet polanteet, sulaneet kaivonkannet, viettävä jää ja alikulkujen vesilammikot ovat pyöräilijän painajainen.

Ensisijainen ratkaisu ei ole katuhiekoitus.

Ratkaisu on lumen poisto läpi talven. Pyöräväylät tulee aurata huolella ja koko leveydeltä. Lumikerros tulee pitää ohuena. Liukkauden torjuntaan auttaa tien pinnan karhentaminen. Plussakelejä tulee ennakoida ja mahdollinen sohjo ajaa välittömästi pois.

Talvihoito ei toki voi olla yksin urakoitsijoiden vastuulla. Pyöräliikenteen väylät tulee suunnitella ja rakentaa niin, että laadukas talvihoito onnistuu. Tämä tarkoittaa esimerkiksi riittävää tilaa lumelle ja sitä, että sulava vesi ohjautuu pois pyörätieltä. Pyöräteillä ei voi olla esimerkiksi lämpimiä kaivonkansia.

Mahdotonta? Ei todellakaan. Oppia talvikunnossapitoon ja laadukkaiden pyöräväylien suunnitteluun ja rakentamiseen voi hakea esimerkiksi Oulusta.

Kallista? Ei lainkaan. Katupöly ja sen sisältämät pienhiukkaset ovat merkittävä terveysriski. THL:n mukaan ulkoilman pienhiukkasten on arvioitu aiheuttavan Suomessa noin 1800 ennenaikaista kuolemaa vuosittain, ja lievempien haittojen määrä on moninkertainen.

Pienhiukkaustasoja voidaan laskea lisäämällä pyöräilyä, rakentamalla laadukasta pyöräliikenteen infraa ja parantamalla pyöräliikenteen väylien talvikunnossapitoa. Pienhiukkastasoja voidaan laskea vähentämällä yksityisautoilua ja laskemalla autoliikenteen ajonopeuksia.

Maija Hartikainen
Kuopion polkijat ry

Mielipidekirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa ja Helsingin Sanomissa 18.4.2023

Kategoriat
Vaikuttaminen

Kestävän liikenteen työmaa-aikaiset olosuhteet kuntoon

Kuopion kaupungin tavoite on, että pyöräliikenteen kulkutapaosuus on 30 % kaikista matkoista vuoteen 2030 mennessä. Aikaa tavoitteen saavuttamiseen on seitsemän vuotta.

Juuri julkaistun Itä-Suomen liikkumistutkimuksen mukaan Kuopion seudulla 53 % matkoista kuljetaan yksityisautolla. Yksityisautoilemme, vaikka arkipäivien matkat ovat lyhyitä – reilusti yli puolet matkoista on pituudeltaan korkeintaan viisi kilometriä.

Tilanne ei näytä valoisalta myöskään pyöräliikenteen osalta. Liikkumistutkimuksen mukaan Kuopion seudulla pyöräillään vain 14 % matkoista. Pyöräliikenteen osuus kaikista matkoista on ollut laskeva.

Saimme juuri kuulla, että Niuvantien pyöräliikenteen ja jalankulun reitti saneerataan lyhyeltä, noin 450 metrin matkalta. Pyörätie on poikki kesään 2023 saakka ja kiertotie kulkee Puijonlaakson kautta. Niuvantien pyörätien kunnostus on enemmän kuin tarpeen, mutta kiertotien mäkisyys ja poikkeusjärjestelyn kesto on kestävän liikenteen näkökulmasta täysin kohtuuton.

Jos pyöräliikenteen kulkutapaosuutta halutaan aidosti nostaa ja viisaan liikkumisen houkuttelevuutta parantaa, tarvitaan merkittävää muutosta nykytilanteeseen, kehityssuuntaan ja asenteisiin. Strategiat ja suunnitelmat ovat kunnossa. Nyt tarvitaan tekoja ja oikeaa priorisointia. Tällä hetkellä akuutteja asioita ovat kestävän liikenteen työmaa-aikaiset järjestelyt ja talvikunnossapidon laatu.

Maija Hartikainen
Kuopion polkijat ry

Mielipidekirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 6.1.2023

Kategoriat
Pyöräilyn ilo Vaikuttaminen

#Hyväpyöräilyteko

Hyvää vuoden loppua Kuopio, Pyöräilykunta 2022!

Pyöräliikenteen edistäminen on työtä, vaikuttamista ja iloa monella saralla. Pyöräilyn kulkutapaosuus kasvaa vain, kun työtä tehdään laajalla rintamalla. Nyt on positiivisten huomioiden aika. Kiitos hyvistä pyöräilyteoista:

  • Hanna Väätäinen – The one and only. Pyöräliikenteen edistäminen, viestintä, aktiivisuus, sinnikkyys, yhteistyö. Pyöräilykuntien verkoston hallituksen jäsen.
  • Paula Liukkonen – Sinnikäs ja laadukas työ vuosien ajan, yhteistyö. Tänä vuonna esimerkiksi pyöräliikenteen opasteet ovat merkittävä parannus pyöräliikenteen infraan.
  • Vilkku-fillarit -tiimi – Sähköavusteiset kaupunkifillarimme ovat olleet läpimurto aidoksi pyöräilykaupungiksi – hurraa!
  • Jouni Huhtinen – Yhteistyö Vilkku-fillareiden avoimen datan tiimoilta
  • LeoSport Oy – Vilkku-fillareiden huolto ja ylläpito
  • Savonia AMK – Vilkku-fillareiden käyttöoikeuden tarjoaminen opiskelijoille ja henkilökunnalle syksyisin
  • Tilapalvelut ja Emma Tavi – Koulujen pyöräpysäköinnin laadun parantaminen ja runkolukitustelineet
  • Sitowise Group Oyj, mm. Jani Karjalainen – Keskustan pyöräpysäköinnin laadun parantaminen ja runkolukitustelineet, yhteistyö
  • Kuopion Pysäköinti Oy – Pyöräpysäköinnin huomioiminen ja runkolukitustelineet Savilahdessa, yhteistyö
  • Juha Korhonen – Pyöräliikenteen edistäminen Pohjois-Savon ELY:llä vuosien ajan. Pyöräilykuntien verkoston hallituksen varajäsen.
  • Tapio Kettunen – Pyöräilyn positiivinen viestijä ja twiittaaja
  • Minna Kokkonen ja Mari Turunen – Kuopio on resurssiviisauden edelläkävijä ja pyöräliikenteen edistäminen on tärkeä osa tätä työtä
  • Talvikunnossapito-tiimi ja Jere Toppinen – Talvikunnossapidon laatutavoitteiden terävöittäminen
  • Kirsikka Aittola ja Antti Lipponen – Hienot roolimallit ja tärkeää viestintää ja vaikuttamista Twitterissä
  • Prisma (PeeÄssä Oy) – Savilahdentien suunnasta sujuva saapuminen remontoidulle marketille ja laadukkaat runkolukitustelineet
  • Savon ammattiopisto Sakky – Huolella mietitty ja laadittu pyöräpysäköinti
  • Itä-Suomen yliopisto – Polkupyöräedun tarjoaminen henkilökunnalle
  • Inka Silfsten – Höntsäpyöräily on ottanut tänä vuonna tulta alleen. Hallituksen jäsen Inka on aina valmiina höntsäilemään.
  • Arindam Ghosh – Thank you for your active participation in Maanantain höntsäpyöräily. We cycle Kuopio!
  • Paikallispoliitikko, joka viestit ja puhut pyöräliikenteen puolesta – kiitos esimerkiksi Kaisa Kantele, Miika Raudaskoski, Heikki Korppi, Laura Meriluoto, Esa Kokki, Saara Karkulahti ja moni muu
  • Päättäjä, joka teet hyviä päätöksiä pyöräliikenteen puolesta – kiitos kaupunkirakennelautakunnan puheenjohtaja Sakari Pääkkö ja koko lautakunta
  • Kiitos sinä, josta emme tiedä tai jota emme nyt muistaneet. Olet tärkeä!
Kategoriat
Vaikuttaminen

Pyöräteiden talvikunnossapito on investointi

Tällä viikolla vietetään valtakunnallista Pyöräilytalvi-kampanjaa. Teemaviikon tavoitteena on kannustaa ihmisiä ympärivuotiseen pyöräilyyn. Pyöräily on fiksu ja hauska tapa liikkua myös lämpötilan pudottua ja päivien pimennyttyä.

Pyöräily ei ole mitenkään erikoista tai vaativaa talvellakaan. Hyväkuntoinen pyörä, itselle sopivat vaatteet ja kiireetön mieli riittävät. Näiden lisäksi moni suosii talvella nastarenkaita. Hämärän laskeuduttua tulee käyttää valoja; edessä valkoista ja takana punaista. 

Ympärivuotisen pyöräliikenteen kompastuskivi onkin yleensä pyöräväylien heikko talvikunnossapito. Sohjossa, pehmeällä tai polanteisella pinnalla tai ajoradalta auratun lumivallin keskellä on mahdotonta pyöräillä. Pyöräily sujuu, kun tien pinta on kova, talvihoito on tehty koko leveydeltä, pito on hyvä eikä tiellä ole hankalaa sepeliä. Pyöräilijän tulee voida luottaa siihen, että vähintään 1. laatuluokan väylät ovat sujuvia ja turvallisia pyöräillä.

Oulun esimerkki osoittaa, että kun talvikunnossapito on huolella hoidettu, pyöräilyn kulkutapaosuus pysyy korkeana myös talvella. Usein kysymys on asenteista ja toimintatavoista, ei kustannuksista. Oulun talvikunnossapidon hinta on alempi kuin maan keskiarvon.

Pyöräteiden talvihoito tulee nähdä investointina ja kunnia-asiana. Kaupunkilaisten hyvinvointi kasvaa ja yksityisautoilun haitat vähenevät. Kuopion kaupungin tulee tiukentaa talvikunnossapidon laatukriteereitä sujuvan ja turvallisen pyöräliikenteen vaatimalle tasolle. Kaupungin tulee seurata urakoitsijoiden työn laatua ja sopimusten noudattamista. Keskiössä on yhteistyö, mutta tarvittaessa urakoitsijoille tulee asettaa tuntuvia seuraamuksia.

Myös lapsia ja nuoria tulee kannustaa ympärivuotiseen pyöräilyyn. Päiväkotien ja koulujen ympäristöt ja keskeiset päiväkoti- ja koulureitit tulee nostaa talvikunnossapidon 1. laatuluokkaan.

Jatketaan siis pyöräilyä! Vaaditaan talvikunnossapitoa, joka mahdollistaa ilmastoviisaan ja hyvinvointia lisäävän liikennemuodon.

Maija Hartikainen
Kuopion polkijat ry

Mielipidekirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 15.11.2022

Kategoriat
Pyöräilyn ilo Vaikuttaminen

Tiedote: Kuopion polkijat ry kannustaa kaupunkilaisia ympärivuotiseen pyöräilyyn

13.11.2022 Kuopion polkijat ry

Pyöräilytalvi Kuopio -tempaus muistuttaa, että talvi tulee, mutta pyöräilyä se ei estä. Talvikunnossapidon laatu on avainasemassa pyöräliikenteen olosuhteiden parantamisessa.

Pyöräily talvella ei ole erityisen vaativaa, kuten ei ole talvella käveleminenkään. Päinvastoin – pyöräily on nopea ja hauska tapa liikkua myös lämpötilan pudottua ja päivien pimennyttyä. Pyöräilyä jatkamalla pääsee nauttimaan ulkoilmasta, hyvästä olosta ja kulkupelistä vailla vertaa.

”Pyöräilen arkimatkat läpi talven ja nautin ulkona olosta. Kun pyöräilen, lyhyet matkat autossa alkavat tuntua järjettömiltä.”

Inka Silfsten, Kuopion polkijoiden hallituksen jäsen

Pyöräilijän tulee voida luottaa siihen, että pyöräliikenteen 1. laatuluokan väylien talvihoito on kunnossa. Talvikunnossapidon laatukriteereitä tuleekin tiukentaa sujuvan ja turvallisen pyöräliikenteen vaatimalle tasolle. Kuopion kaupungin tulee seurata urakoitsijoiden työn laatua ja sopimusten noudattamista.

Myös lapsia ja nuoria tulee kannustaa ympärivuotiseen pyöräilyyn. Päiväkotien ja koulujen ympäristöjen pyörätiet ja jalkakäytävät tulee nostaa talvikunnossapidon 1. laatuluokkaan.

Viikolla 14.–18.11.2022 on valtakunnallinen Pyöräilytalvi-kampanjaviikko. Kuopion polkijat ry jakaa 15.11. aamulla Savilahdessa ilmaisia led-valoja, lakuja ja pyöräilyn hyvää fiilistä. Iltapäivällä klo 15:30–16:30 Kuopion polkijat järjestää yhteispyöräilyn Savilahdessa. Tapaaminen Valosali-sillan alla eli Prisman ja Microteknian välissä olevalla alikulkuaukiolla. Pyöräilytalvi Kuopio -tempaus on osa Kuopion Savilahtipäivää.

Lisätiedot:

Juha Hartikainen
Puheenjohtaja
044 7005242
kuopionpolkijat at gmail.com

Kun pyöräliikenteen laatuväylien talvihoito on kunnossa, on helppoa nauttia ympärivuotisesta pyöräilystä.


Kategoriat
Vaikuttaminen

Väyläviraston Pyöräliikenteen suunnitteluohje tulee ottaa käyttöön Kuopiossa

Kuopion kaupunki ei noudata Väyläviraston Pyöräliikenteen suunnitteluohjetta (ohje 18/2020). Kuopion polkijat nostaa esille huolen siitä, että Kuopion kaupungilla on omia ohjeita pyöräliikenteen infraan. Asia on ajankohtainen esimerkiksi Savilahdessa.

Savilahden liikennejärjestelyt olivat vuosia sitten visioissa ja hahmotelmissa sujuvia ja miellyttäviä ensisijaisesti jalankululle ja pyöräliikenteelle. Kunnianhimo erinomaisille pyöräliikenteen olosuhteille oli valtakunnallisesti merkittävää. Kuopiossa oltiin ajasta edellä.

Savilahden työmaiden edetessä esille on noussut mm. seuraavaa:

Punainen asfaltti katkeaa. Pyöräliikenteen pääväylän punainen päällyste katkeaa Savilahdentien Canthian ja Snellmanian risteyksissä ajoradan kohdalla. Yliopistolle kääntyvän moottoriajoneuvoliikenteen ajorata on siis mustaa päällystettä. Tämän lisäksi punainen päällyste puuttuu, on kenties unohtunut, koko pätkältä Microteknian kohdalta.
Pyöräliikenteen suunnitteluohje: ”Huomioväriä käytetään yleensä pyörätien jatkeella, pyöräkaistalla tai pyöräilijän odotustilassa. Värillinen päällyste jatketaan risteyksen yli tehostamaan väistämissääntöjä.” ”Värillistä päällystettä voidaan käyttää koko väylän pituudelta esim. laatukäytävillä (baanoilla) viestittämään reitin laadukkuudesta ja jatkuvuudesta.”

Painonapit liikennevaloristeyksissä. Canthian pihan risteykseen Savilahdentielle – eli pyöräliikenteen pääväylälle – on asenteilla painonapit jalankulkijoille ja pyöräliikenteelle.
Pyöräliikenteen suunnitteluohje: ”Pyöräliikenteen pääverkolla ei yleensä käytetä painonappeja ilmaisemiseen, vaan pyöräilijän ilmaisutieto pyritään saamaan muilla tekniikoilla.”

Kanttikivet. Tietoteknian ja Prisman ympäristöissä on risteyksissä korkeita poikittaisia reunakiviä. Kuopion kaupunki on rakentanut viime vuosina pyöräteille sekä saneerattuihin että uusiin kohteisiin poikittaisen reunakiven. Poikittainen reunakivi on viisto, mutta pyöräliikenteen näkökulmasta hyppy on terävä.
Pyöräliikenteen suunnitteluohje: ”Pyörätien tai yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän yli ei rakenneta poikittaista luiskattua, viistettyä, viistoon asennettua tai korotettua tms. reunatukea.”

Väyläviraston Pyöräliikenteen suunnitteluohjeen tulee toimia perustana pyöräliikenteen suunnittelulle myös Kuopiossa. Kaupungin omista käytänteistä tulee luopua ja viedä Pyöräliikenteen suunnitteluohje 18/2020 käytäntöön kaikilla tasoilla.

Kategoriat
Vaikuttaminen

Autopaikkanormi historiaan

Autopaikkanormilla määritellään, kuinka monta autopaikkaa uuteen rakennukseen on vähintään rakennettava kerrosneliöitä tai asuntoja kohden. Kuopion kaupungin autopaikkanormi on tiukempi kuin monien muiden isojen kaupunkien (SS 19.5.2022). Esimerkiksi keskustavyöhykkeellä olevassa kerrostalossa on oltava kaksi autopaikkaa kolmea asuntoa kohti. Autovyöhykkeille sijoittuvilla omakotialueilla normi on kolme autopaikkaa yhtä asuntoa kohti. Myös opiskelija-asumiselle on Kuopiossa norminsa.

Kuopion tulee jättää autopaikkanormi historiaan. Autopaikat vievät kallisarvoista tilaa. Autorivit vähentävät pihojen viihtyisyyttä ja ovat pois kaupunkilaisille niin tärkeistä viherkeitaista. Asfalttipinta estää veden imeytymisen maaperään ja pahentaa kaupunkitulvia. Autopaikat maksavat kuntalaisille maltaita. Ne hiertävät kivenä myös rakennuttajien kengässä.

Yksi esimerkki Kuopiosta on entisen sokeainkoulun alue. Tonttia ei haluta täyteen autoja, mutta pysäköintihalli on kallis ja verottaa myös alueen hienoa puustoa. Autopaikkavaatimus tuntuu kohtuuttomalta, kun alue sijaitsee aivan Matkakeskuksen läheisyydessä, erinomaisten joukkoliikenneyhteyksien äärellä ja kivenheiton päässä ruutukaava-alueelta.

Kuopion kaupungin on aika siirtyä markkinaehtoiseen pysäköintiin. Samaan aikaan liikkumista tulee ohjata yhä kestävämpään ja vähäpäästöisempään suuntaan. Turvallisen ja helpon pyöräpysäköinnin puute taloyhtiöissä on yksi pyöräliikenteen edistämisen pullonkauloista. Kiinteistöihin tulee aina oletuksena rakentaa laadukas pyöräpysäköinti. Osaamista tähän löytyy esimerkiksi Pyöräliitosta ja Pyöräilykuntien verkostosta. Siirtymää kohti vähäpäästöistä liikkumista tukevat myös taloyhtiöiden ja asuinalueiden yhteiskäyttöautot.

Rakennetaan ympäristöjä, jotka kestävät aikaa ja vastaavat tulevaisuuden liikkumisen tarpeita.

Maija Hartikainen
Kuopion polkijat ry

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 28.7.2022