Emeritusprofessori Matti Uusitupa kirjoitti Pohjois-Savon sairastavuusluvuista Savon Sanomissa 30.1. Uusitupa kysyi aiheellisesti muiden muassa, miksei tutkimustyö näy väestön terveyttä kuvaavissa mittareissa.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen on syytä tarttua niin kunnissa kuin uusilla hyvinvointialueilla. Me kaikki liikumme arjessa enemmän tai vähemmän. Kuljemme päiväkotiin, kouluun ja työpaikalle. Käymme kaupassa, harrastuksissa, kavereilla ja asioilla. Yksi keino vähentää sairastavuutta onkin lisätä kansalaisten arkipyöräilyä ja -kävelyä.
Moni arkipyöräilyyn kasvanut polkee kaikissa olosuhteissa. Hyväkuntoinen jaksaa polkea mäet, eikä kaihda pidempiä kiertoteitä. Alakoululainen kävelee ja pyöräilee, vaikka joutuu odottamaan risteyksissä. Mutta miten saada loputkin pohjoissavolaiset liikkumaan arjen matkoja lihasvoimin?
Tarvitaan kulttuurinmuutos liikenne- ja katusuunnitteluun. Ympäristön tulee houkutella ihmiset liikkumaan arkimatkat lihasvoimin. Kaupunkialueella pyöräilyn ja jalankulun tulee olla se helpompi ja kätevämpi vaihtoehto. Tarvitaan aidosti laadukas pyöräliikenteen infrastruktuuri, sujuvat ja helpot reitit. Näin talvella tarvitaan pääpyöräreittien luotettava ja varma talvikunnossapito.
Ihmiset sairastavat ja sote-menot kasvavat. Haastamme kunnat ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen panostamaan sairastavuuden ennaltaehkäisyyn ja edistämään ihmisten terveyttä lihasvoimin liikkumisen kautta. Haastamme päättäjät ohjaamaan investointeja pyöräliikenteeseen ja jalankulkuun yksityisautoilun infran sijaan.
Arkipyöräilyn hyötyjä kansanterveydelle on tutkittu EU:n tasolla. Jokainen pyöräilty kilometri lisää terveyttä ja tuottaa yhteiskunnalle rahanarvoista hyötyä.
Kuopion polkijoiden tavoitteena on parantaa pyöräliikenteen olosuhteita ja nostaa pyöräilyn kulkutapaosuutta Kuopion seudulla. Tätä tavoitetta kohti on poljettu uutterasti.
Osallistuimme elokuussa Kuopion kaupungin järjestämään keskusta-alueen pyöräpysäköinnin kehittämissuunnitelman maastokatselmukseen. Vuoden alussa laadimme yhteenvedon pohjoisen Kuopion koulujen pyöräpysäköinnin tilasta talvella. Syyskuussa järjestimme Päättäjäpyöräilyn, jonka aiheena oli koulujen pyöräpysäköinti ja koulumatkapyöräilyn mahdollistaminen. Katso materiaalia Päättäjäpyöräilyyn. Lisäksi Kuopion Pysäköinti Oy kutsui meidät keskustelemaan pysäköinnin kehittämisestä mm. Savilahdessa.
Kuntavaalit järjestettiin kesäkuussa 2021. Kuopion polkijoiden Pyörävaalit-teesit allekirjoitti yhteensä 41 ehdokasta kuudesta eri puolueesta. Teesimme olivat 1) Baanaverkon rakentaminen, 2) Pyöräliikenteen erottaminen jalankulusta, 3) Talvikunnossapidon laadun nosto, 4) Kolmenkympin nopeusrajoitus keskustaan ja asuinalueille, 5) Autopysäköintinormi historiaan ja 6) Sujuvat ja turvalliset pyöräliikenteen yhteydet päiväkoteihin ja kouluihin.
Pyöräilyviikon ilo
Koronakurjimus siirsi valtakunnallisen Pyöräilyviikon toukokuusta syyskuulle. Tarkastelimme Pyöräilyviikon aikana pyöräilyä We Cycle Kuopio -henkeen kuopiolaisten polkijoiden ja ilon kautta. Kuopiolaiset pyöräilivät muiden muassa parturiin, torille ja vanhempainiltaan. Lisäksi julkaisimme mietelauseita ja värssyjä; Onnellinen on lapsi, joka saa pyöräillä, Pyörällä olet aina perillä ja Make cycling great again. Lue lisää!
Viherpesua
Harmaita hiuksia on aiheuttanut muiden muassa vaikutusten arviointi kuopiolaisessa päätöksenteossa. Alkuvuoden notkahdus oli se, että Rauhalahdentien saneeraussuunnitelma esiteltiin kaupunkirakennelautakunnalle ilmastovaikutuksiltaan positiiviseksi eikä kaupunginhallitus muuttanut asiaa Kuopion polkijoiden muistutuksesta huolimatta. Asiaa koskeva mielipidekirjoituksemme julkaistiin Savon Sanomissa ja Viikkosavossa. Kaupunki on täynnä yksityisautoilua edistäviä hankkeita ja autoilun kehä näin jatkuu. Pyöräliikenteen olosuhteet paranevat, mutta muutos on kovin hidas ja tämä jarruttaa suurempaa muutosta satulan selkään. Teemme kovasti työtä pyöräilyn kulkutapaosuuden nostamiseksi myös vuonna 2022.
❤
Kiitos Kuopion polkijoiden jäsenet! Kiitos yhteistyöstä Kuopion kaupunki, Pyöräliitto ja muut Pyöräliiton jäsenjärjestöt sekä kaikki muut yhteistyökumppanit lähellä ja kaukana! Ihanaa pyöräilyvuotta 2022!
Savon Sanomat kertoi, että yli puolet sen levikkialueen kouluista on lakkautettu 20 vuodessa (SS 5.12.). Vesa Linnanmäki peräänkuulutti Lukijan Sanomissa pienten ja maaseutukoulujen merkitystä sekä kritisoi yksipuolisia laskelmia koulujen kustannuksista (SS 12.12.).
Kouluverkon kaventuminen pidentää koulumatkoja sekä maaseutu- että kaupunkialueilla. Mitä pidempi koulumatka, sitä enemmän autossa istumista. Pitkät koulumatkat lisäävät saattoliikennettä, yksityisautoilua, autoriippuvuutta, päästöjä ja turvattomuutta koulujen ympäristöissä. Liikkumattomuus heikentää unta, muistia ja keskittymiskykyä sekä lihaskuntoa, kestävyyttä ja terveyttä.
Koulumatka jalan tai pyörällä on mitä helpoin ja tasa-arvoisin keino pitää yllä liikettä ja hyvinvointia. Yhteiskunnan on houkuteltava ihmisiä liikkumaan arjessa. Yksikään urheilukenttä tai liikuntaprojekti ei voi korvata arjen liikkumista paikasta toiseen.
Lyhyt koulumatka ja kaupunkialueella pyöräilymatkan päässä oleva koulu on jokaisen oppilaan oikeus.
Lauantaina 28.8. käynnistyy valtakunnallinen Pyöräilyviikko ja ensimmäisen päivän teemana on ”Pyörä kuntoon”!
Polje pyörällä Pilppaan ja tuo pyöräsi Kuopion polkijoiden fillarikatsastukseen. Tarkastamme pyörän kunnon, teemme pieniä säätöjä ja vinkkaamme mahdollisista isommista huoltotarpeista.
Jos katsastuksessa syntyy jonoa, pääsevät lapset jonon ohi.
Paikka: Pilpan maja, Pilpantie 261
Päättäjäpyöräily (Pyörällä kouluun -päivä) ke 1.9. klo 17:30-
Koululainen kulkee kodin ja koulun välisen matkan noin 400 kertaa vuodessa. Alle kolmen kilometrin mittaisista koulumatkoista yhdeksän kymmenestä ja 3–5 kilometrin mittaisista koulumatkoista keskimäärin noin 75 prosenttia kulkee matkat fyysisesti aktiivista kulkutapaa hyödyntäen. Talvisin aktiivisia koulumatkaliikkujia on noin neljännes vähemmän kuin sulan maan aikaan. Koulumatkan kulkutavalla on keskeinen merkitys lapsen fyysiseen aktiivisuuteen ja liikkumisen hiilijalanjälkeen.
Keskiviikkona 1.9. vietetään valtakunnallista Pyörällä kouluun -päivää. Kuopion polkijat ry kutsuu päättäjiä, valtuutettuja, kaupungin työntekijöitä, rehtoreita, opettajia, vanhempia ja kaikkia kuopiolaisia pyöräretkelle tutustumaan koulujen pyöräpysäköintiin ja koulureittien pyöräilyolosuhteisiin.
Miten edistää lasten ja nuorten pyöräilyä? Tule mukaan pohtimaan näitä kysymyksiä yhdessä! Lähtö Valtuustotalon edestä osoitteesta Suokatu 42 klo 17:30. Retken kesto on noin 2 tuntia. Rankan sateen varalta säävaraus.
Fillarikatsastus Särkkärin siltafestareilla la 4.9. klo 14-17
Särkkärin silta täyttää 20 vuotta. On aika julistaa tätä tärkeää pyöräliikenteen, jalankulun ja joukkoliikenteen siltaa! Kuopion polkijat ry järjestää Siltafestareilla lasten fillarikatsastuksen. Tarkastamme pyörän kunnon, teemme pieniä säätöjä ja vinkkaamme mahdollisista isommista huoltotarpeista. Lapset ovat etusijalla, mutta myös aikuisten fillareita katsastetaan mahdollisuuksien mukaan. Tervetuloa iloiseen tapahtumaan!
Paikka: Särkiniemi-Särkilahti silta
Laulava pyöräkulkue Kuopion halki la 4.9. klo 14-16
Järjestäjinä Kuopion kaupunki, Vox Polaris -kuoro ja Lauluklubi Maestra.
Lauantaina laulellaan ja pyöräillään laulavan pyöräkulkueen matkassa! Pyöräkulkuetta vetävät laulumaestra Jaana Turunen ja Vox Polaris -kuoron laulajat. Mukaan voivat liittyä kaikki innokkaat. Tervetuloa mukaan pyöräilemään, laulamaan tai muuten vain kuuntelemaan!
Kasarmipuiston päiväkodin ja Englantilaisen leikkikoulun alueella ei ole turvallisia reittejä pyöräliikenteelle ja jalankululle.Risteysten painonapit ovat hankalia pyöräilijöille ja erityisesti lapsille. Lähellä ajorataa olevat napit ovat hankalia ja vaarallisia. Tässä painonappi menosuuntaan vasemmalla.Korotetut suojatiet lisäisivät koululaisten turvallisuutta.Koulujen lähistöjen autoliikennettä voisi rauhoittaa monilla eri keinoilla.
Talvihoidon merkitys
Rajalan koulun lähistöltä. Kuvan keskellä on jalkakäytävä.Loskassa on vaikeaa pyöräillä.Polanteet ovat pyöräilijän painajainen.Kalevalan koulun pyöräpysäköintipaikka talvella.Hatsalan koulun pyöräpysäköinti lumen alla.
Esimerkkejä eri päiväkodeista ja kouluista
Männistön uuden päiväkodin pyöräpysäköinti on onnistunut (runkolukitus, katos ja keskeinen sijainti).Jynkän alakoulun pyöräpysäköinti on katettu. Runkolukitustelineet puuttuvat.Haapaniemen koulun edustalle on kesällä 2021 rakennettu pyöräpysäköintialue. Runkolukitustelineet ja katos puuttuvat.Kuopion Klassillinen lukio.
Minna Canthin koulu.
Uppo-nallen päiväkoti.
Martti Ahtisaaren koululle on juuri tullut runkolukitusteline.
Aurinkorinteen koulu. Koululla on useita runkolukitustelineitä.
Puijonsarven koululla henkilökunnan pyöräpysäköinti on katoksessa ja oppilaiden taivasalla.Kettulan koulu. Siilinjärven Hamulan koulu (runkolukitustelineet, katos ja sijainti keskeisellä paikalla).
Pyörätelineitä ja runkolukitusmahdollisuuden merkitys
”Perinteinen” pyöräteline. Tavallisen lukon saa helposti poikki.Kirjaston uudet pyörätelineet. Pyörä ei yllä kiinni rungosta.Liikennepuiston telineitä. Matalat telineet ovat hyvät. Isot telineet ovat liian lähellä toisiaan (väliin mahtuu vain yksi pyörä jos sitäkään).Matkakeskuksen runkolukistustelineitä.Matkakeskuksen runkolukitustelineitä.
Fiksusti kouluun -ohjelma
Fiksusti kouluun -ohjelma tarjoaa tietoa ja neuvoja kestävämpien ja aktiivisempien koulumatkojen suunnitteluun ja toteutukseen. Ohjelman kohderyhmään kuuluvat koulut, oppilaat, vanhemmat, kunnat, päättäjät ja järjestöt.
Fiksusti kouluun on Likesin, valtion kestävän kehityksen yhtiön Motiva Oy:n ja Pyöräilykuntien verkoston yhteinen koulumatkaliikkumisen edistämisen ohjelma.
Fiksusti kouluun -ohjelman tuloksia (Kuopio yksi pilottikunnista)
Männistön uudelle päiväkodille oli ilmestynyt erinomainen pyöräpysäköinti. Runkolukittava ja katoksellinen pyöräpysäköinti vähentää pyörävarkauksia ja suojaa pyöriä sateelta ja lumelta.
Männistön esimerkki osoittaa, että myös päiväkodeissa voi olla laadukas pysäköintipaikka pyörille. Itse asiassa fiksu liikkuminen alkaa lapsuudesta. Juuri päiväkodeissa ja kouluissa tulisi olla laadukas pyöräpysäköinti. Laadukas tarkoittaa muiden muassa sitä, että pysäköinti on runkolukittava, katoksellinen ja keskeisellä paikalla.
Monella alle kouluikäisellä alkaa näihin aikoihin päiväkotiarki. Koululaiset aloittavat juuri uutta kouluvuotta. Kuopion polkijat ry haastaa jokaisen kuopiolaisen mukaan lisäämään lasten ja nuorten arkiliikkumista, kävelyä ja pyöräilyä.
Haastamme vanhempia ja perheitä liikkumaan viisaasti yksityisautoilun sijaan. Haastamme varhaiskasvattajia, opettajia ja rehtoreita puhumaan pyöräilyn ilosta varoittelun ja pelottelun sijaan. Haastamme kaupungin tilapalveluita rakentamaan laadukkaita pyöräpysäköintejä jokaiseen päiväkotiin ja kouluun. Haastamme kaupungin liikenne- ja katusuunnittelijoita rakentamaan päiväkotien ja koulujen ympäristöistä turvallisia ja sujuvia pienille polkijoille. Haastamme kaupunkia rauhoittamaan päiväkotien ja koulujen lähikatujen liikennettä ja ohjaamaan liikennettä fyysisin estein. Haastamme talvikunnossapidon urakoitsijoita satsaamaan erityisesti päiväkotien ja koulujen ympäristöihin sekä päiväkoti- ja koulumatkojen pääreitteihin.
Uusi kaupunginvaltuusto ja luottamushenkilöt ovat juuri aloittaneet työnsä. Hyvä päättäjä, muistathan Kuopion kaupungin strategian 2030, Ilmastopoliittisen ohjelman, Resurssiviisausohjelman ja Pyöräilyn edistämisohjelman? Kaupunki on sitoutunut näihin ohjelmiin.
Yksi Kuopion kaupungin tavoitteista on kasvattaa viisasta liikkumista ja parantaa sitä tukevaa kaupunkirakennetta. Rakennetaan kaupunkia enemmän pyöräliikenteelle ja jalankululle, vähemmän yksityisautoilulle. Erinomainen tavoite ja sitä tukevat toimet!
On meidän aikuisten tehtävänä toimia esimerkkinä, rohkaista lapsia liikkumaan viisaasti pienestä pitäen, luoda laadukas pyöräily- ja kävelyinfra ja toimia itse vastuullisesti liikenteessä.
Männistön päiväkodin erinomaisen hyvä pyöräpysäköinti olkoon lähtölaukaus!
Savon Sanomissa kerrottiin 23.4., että sähköpyörillä ja -potkulaudoilla kolaroidaan kovempaa kuin niin sanotuilla tavallisilla kulkupeleillä. Tämä on odotettu uutinen. Mitä nopeampaa kulkupeli kulkee, sitä suurempi on vahinko onnettomuudessa. Tulee mieleen autokoulun tunnit, joissa käytiin läpi kallioseinään paiskautuvan auton vauhtia ja tuhoa, mitä vauhti aiheuttaa.
Pyöräilyn hyödyt ovat kuitenkin kiistattomat. Suomen ympäristökeskus on juuri julkaissut raportin Liikenteen terveysvaikutukset Suomessa ja suurimmissa kaupungeissa. Raportin mukaan aktiivista liikkumista lisäämällä ja moottoriliikennettä vähentämällä saavutettaisiin suuria terveyshyötyjä. Samalla liikenteen vaikutukset ympäristöön vähenisivät.
Jos kunnassa halutaan lisätä pyöräilyä, tulee muuttaa sekä liikenneympäristöä että asenteita. Moottoriliikenteen vauhti on suurin uhka turvallisuudelle. Kuopion keskustan nopeusrajoitus tulee laskea 30 km/h:iin. Pyöräliikenne ja jalankulku tulee pääsääntöisesti erottaa toisistaan. Jalkakäytävillä tulee olla mahdollisuus kävellä ja oleskella rauhassa. Erotelluilla pyöräväylillä pyöräily on liikennettä. Pyöräliikenteen paikka voi olla myös ajoradalla, näin esimerkiksi rauhallisilla tonttikaduilla ja ”kolmenkympin” keskustassa.
Kuopioon tulee monen muun kaupungin tavoin saada myös laadukkaita ja nopeita pyöräliikenteen baanoja. Erotelluilla baanoilla ehkäistään mahdollisia onnettomuuksia ja vähennetään jalankulkijoiden ja pyöräliikenteen välisiä konflikteja. Kuopion polkijat on juuri tehnyt aloitteen baanan rakentamiseksi radan varteen Savilahdesta Maaherrankadun yli Pohjolankadulle ja kohtia Itkonniemeä. Kaupungin olisi syytä tarkastella myös Prisman takaa Tasavallankadun yli kulkevan rautatiesillan mahdollisuuksia.
Mikään projekti tai tempaus ei voi saavuttaa sellaisia vaikutuksia kuin houkutteleva, sujuva ja turvallinen infra. Asenteilla on kuitenkin myös merkitystä. Olemme Suomessa kovin pinttyneet ajattelemaan, että pyöräily vertautuu jalankulkuun. Tarkastelemme myös onnettomuuksia kypärä etukenossa. Lapset rakastavat pyöräilyä, mutta pelottelemme heitä pyöräilyn vaaroilla. Kuitenkin, kuten liikennelääkäri Mikael Ojala totesi Savon Sanomien artikkelissa, pyöräilyn terveyshyödyt ovat paljon suurempia kuin vahinkoriskit.
Olemme Kuopion polkijoissa seuranneet hämmentyneitä Rauhalahdentien saneeraussuunnitelman ilmastovaikutusten arvioinnin kirjaamista. Kaupunkirakennelautakunnalle toimitetun esityksen mukaan tämä 2,5 miljoonan euron hanke on ilmastopoliittisilta vaikutuksiltaan positiivinen. Kaupunki perustelee ilmastopositiivisuutta jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteiden parantamisella.
Mielestämme suunnitelma on ilmastovaikutuksiltaan negatiivinen. Hanke sisältää heikennyksiä pyöräliikenteen ja jalankulun olosuhteisiin. Tätäkin enemmän hanke sujuvoittaa erityisesti moottoriajoneuvoliikennettä ja lisää yksityisautoilun houkuttelevuutta. Syntyy autoilun noidankehä.
Ilmastopositiivinen tai -neutraali hanke sisältää toimia, jotka ohjaavat kuntalaisia liikkumaan linja-autolla, pyörällä tai kävellen. Joukko- ja pyöräliikenteen parannukset tarkoittavat esimerkiksi pyöräbaanoja, eroteltuja pyöräteitä, joukkoliikennekaistoja, tiiviitä vuorovälejä, viisaan liikkumisen priorisointia liikennevaloissa, pyöräteiden ja bussipysäkkien parempaa talvihoitoa sekä kaiken kaikkiaan sujuvia yhteyksiä.
Suurin osa liikenteen päästöistä syntyy yksityisautoilusta. Kuopion resurssiviisausohjelman seurantaraportin mukaan liikenteen päästöt ovat kasvaneet Kuopiossa. Kuopiossa noin 45 % päivittäisistä matkoista istutaan henkilöauton kyydissä. Raportin mukaan jopa yli 60 % näistä matkoista on pituudeltaan alle 5 kilometriä.
Ilmastoviisas Kuopio -ohjelma kertoo, että Kuopiossa ei ole tähän mennessä arvioitu kaavoituksen ja maankäytön ilmastovaikutuksia.Haastamme kaupungin viranomaisia, esittelijöitä ja päättäjiä tarkkuuteen ilmastovaikutusten arvioinnissa. Tätäkin enemmän toivomme Kuopioon kunnianhimoisia ja aidosti ilmastopositiivisia hankkeita sekä lisää pyöräliikennettä.
Kuntavaaliehdokas, olethan allekirjoittanut Pyörävaalit-sivustolla Kuopion polkijoiden kuntavaaliteesit? Äänestäjä, muista tutustua ehdokkaasi näkemyksiin kaupunkiympäristön suunnittelusta.
Kuopion polkijoiden keskuudessa on vuosia tuskailtu lasten koulureittien heikkoa talvikunnossapitoa ja koulujen pyöräpysäköinnin puuttumista talvella. Missä määrin on kyse lähipiirin lasten huonosta tuurista ja missä määrin laajemmasta totuudesta? Otimme fillaria sarvista ja lähdimme ottamaan selvää.
Tarkastelun kohteena oli tällä kertaa koulujen pyöräpysäköinti. Kuopion polkijat kävi katsastamassa pohjoisen Kuopion koulujen pyöräpysäköintiä kahtena päivänä 11.1 ja 27.1.2021. Koulujen pihoilla käytiin kahtena eri päivänä, että tilanteesta syntyisi mahdollisimman todellinen kuva. On huomioitava, että kumpanakaan päivänä ei ollut ollut erityistä lumimyräkkää eli kelien puolesta kyse oli ”normaaleista” talvipäivistä.
Mitä koulujen ympäristöissä selvisi? Selvisi, että pääsääntöisesti koulujen pyöräpysäköinti on erittäin heikoissa kantimissa. Pyörätelineitä ei ole tai ne ovat hautautuneet lumeen. Yhdelläkään koululla ei ole polkupyörien runkolukitusmahdollisuutta. Yhdenkään koulun telineet eivät sovellu levyjarrullisille pyörille.
Alla kuvaraportti kouluittain.
Haapaniemen koulu (390 oppilasta)
Koululla ei ole varsinaista pyöräpysäköintiä. Pyörätelineitä on koulun seinänvarressa eri puolella koulua.
Haapaniemen koulun ”yläpihan” koulun päädyn pyöräpaikat oli putsattu lumesta. Pyörät ovat tässä loivassa rinteessä.Haapaniemen koulun ”yläpihan” 3.-6. luokkalaiset jättävät pyöränsä yleensä tähän, koulun pihan reunalle.Haapaniemen koulun ”alapihan” 1. – 2. luokkalaisten ainoa pyöräpysäköinti
Hatsalan klassillinen koulu (700 oppilasta)
Koululla ei ole varsinaista pyöräpysäköintiä. Pyöräpaikat olivat pyörätien varressa lumen alla.
Kalevalan koulu (iso koulu, oppilasmäärä ei tiedossa)
Kalevalan koululla on oma pyöräpysäköintialue. Alue oli kuitenkin lumen peitossa.
Kalevalan koulun pyöräpysäköinti
Kettulan koulu (260 oppilasta)
Kettulan koulu on yksi harvoista kouluista, joissa on katettu pyöräpysäköinti. Tästä pisteet!
Klassillinen lukio (650 oppilasta)
Kuopion Klassillisella lukiolla on pyöräpysäköinnille oma tila. Osa alueesta on talvikunnossapidetty. Talvikunnossapidosta täysi kymppi!
Erinomaisesti putsattu pyöräpysäköintialue.
Länsi-Puijon koulu (230 oppilasta)
Länsi-Puijon koulun uusi koulurakennus valmistui vuonna 2007. Koululla on pyöräpysäköinti, mutta alue oli lumen peitossa.
Puijonsarven koulu (460 oppilasta)
Puijonsarven koulun uusi koulurakennus valmistui vuonna 2011. Koulun oppilaiden pyöräpysäköinti oli lumen peitossa.
Puijonsarven koulun oppilaiden pyöräpysäköinti on tässä.Tämä pyöräpysäköinti on rakennuksen seinän varressa katoksen alla… …mutta oppilaat eivät saa pysäköidä pyörää katokseen.
Rajalan alakoulu (390 oppilasta)
Koulun pyöräpysäköinti oli lumen peitossa.
Pyörätelineet vasemmalla lumen alla. Yritimme löytää telineitä kaivamalla, mutta lunta oli liiaksi. Yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie Ahkiotiellä oli lumen peitossa. Ahkiotie on Rajalan koulun läheisyydessä oleva katu.
Fiksusti kouluun
Kuopiossa oli 2018-19 oma Fiksusti kouluun -hanke. Hankkeen tavoitteena oli – lisätä fiksun liikkumisen eli kävelyn, pyöräilyn, joukkoliikenteen ja kimppakyytien määrää koulumatkoilla ja koulupäivän aikana, – vähentää autoilla tehtävää saattoliikennettä edistämällä fiksua liikkumista sekä – etsiä yhdessä ratkaisuja, jotka purkavat liikkumisen esteitä.
Osa Kuopion polkijoiden aktiiveista oli mukana hankkeen toiminnassa. Pidimme koulujen toimintapäivissä Pyöräilypohtimoita, joissa lapset ja nuoret saivat itse pohtia pyöräilyä eri kanteilta.
Kuopio on tällä hetkellä yksi Fiksusti kouluun -ohjelman pilottikunnista. Ohjelman puitteissa Haapaniemen alakoulussa ja Jynkänlahden yläkoulussa on tehty ja tehdään olosuhdekartoituksia ja koulumatkojen kulkutapakyselyitä.
Selvityksiä on tehty. Tietoa on paljon. Nyt on aika siirtyä sanoista tekoihin. Tehdään aktiivisista koulumatkoista arkipäivää. Houkutellaan ja kannustetaan lapsia pyöräilemään. Tehdään olosuhteista sellaiset, että pyöräily talvella on mahdollista.
Kuopion polkijoiden tavoite on nostaa pyöräilyn kulkutapaosuutta. Tavoittelemme siis sitä, että yhä useampi kuopiolainen pyöräilisi. Ja mehän pyöräilemme! Savon Sanomat uutisoi 27.4.2020, että korona on saanut yhä useammat suomalaiset hyppäämään pyörän selkään. Pandemia on kutistanut elinpiiriämme. Polkupyörä on ollut turvallinen kulkupeli liikkua paikasta toiseen.
Myös lähiluonto ja lähimatkailu on tullut aiempaa tärkeämmäksi. Koronakeväänä teimme muutamia valmiita lähilenkkejä eli koko perheen pyöräretkireittejä. Kesällä aloitimme matalan kynnyksen Torstain höntsäpyöräilyt. Kesän ajan olimme mukana leikkimielisessä Kilometrikisassa. Kevään ja kesän aikana lisäsimme Kuopion polkijoiden sivuille kuusi pyörämatkailureittiä vinkkeineen.
Vilkku-fillarit ja pyöräilyn ilo
Kenties paras uutinen kaikista on ollutVilkku-fillareiden suuri menestys. Menestyksen takana on Kuopion kaupungin onnistunut ja sinnikäs työ – ja fillareiden sähköavustus. Voi sitä onnea polkea Vilkku-fillarilla paikasta toiseen! Me kuopiolaiset huudamme lissee, lissee, lissee! Toivotaan, että kaupunki kuulee tämän ja pyöriä hankitaan lisää. Vilkku-fillarit suorastaan hehkuvat kaupunkilaisten hyvinvointia.
Yksi keino edistää pyöräilyä on pyöräilyyn liittyvien positiivisten mielikuvien vahvistaminen. Tässä on taustalla Kuopion polkijat -yhdistystä edeltänyt We Cycle Kuopio, jonka ydintä oli postata Facebookiin ja Instagramiin kuvia kuopiolaisista pyöräilijöistä. Koronan vuoksi We Cycle Kuopio -kuvat jäivät taka-alalle, mutta aloitimme tilalla slämärin eli kaverikirjan. Esittelimme paikallisia pyöräilijöitä slämärin kautta. Positiivisten mielikuvien luomista ja vahvistamista on myös pyöräilevä yksisarvinen, jonka Kuopion polkijat on usein bongannut. Yksisarvinen saa hymyn kasvoille vauvasta vaariin. Viestinnässä on laajemminkin pyritty tuomaan esille pyöräilyn iloa, joka oli tämän vuoden valtakunnallisen Pyöräilyviikon pääteema.
Pyöräilyviikko ja muut tapahtumat
Kuopion polkijoiden Pyöräilyviikon ohjelmassa oli kaksi Torstain höntsäpyöräilyä (Kuopio Pride ja katutaidepyöräily), lasten fillarikatsastus sekä Chillataan ja grillataan Kuopion kaupungin Pyörällä töihin -päivässä. Alkusyksystä järjestimme lasten fillarikatsastuksen myös Wanhan Haapaniemen ravintolapäivä ja kirpputori -tapahtumassa. Kolmas isompi projekti oli Pyöräilytalvi-tapahtuma, jonka järjestimme yhdessä Ilmasto-olkkarin ja Kuopion kaupungin kanssa.
Valitettavasti Pyöräilyviikolle suunniteltu Riksakyytejä ja juttutuokioita -tapahtuma peruuntui huonon sään vuoksi pois, mutta sen tilalla teimme tutkija Elisa Tiilikaisen haastattelun, aiheena ikäihmisten osallisuus. Olemme pitkin vuotta markkinoineet kaupungin vanhuspalveluiden riksapyörätoimintaa. Kesällä puheenjohtaja Juha oli riksailemassa Sammakkolammella ja Yle teki sydämet sulattavan jutun Pyörällä kaiken ikää -toiminnasta.
Sujuvia pyöräreittejä
Palataan vielä Kuopion polkijoiden toiminnan keskiöön eli liikenteeseen ja infrastruktuuriin sekä pyöräilyn kulkutapaosuuden nostamiseen. Tavoittelimme näitä viestinnällä, rakentavalla yhteistyöllä ja vaikuttamisella. Osana vuosittaista VeloFinland-pyöräilyseminaaria Kuopion polkijat järjesti ohjatun pyöräretken otsikolla Sujuvan pyöräreitin osatekijät. Tällä retkellä oli edustajia mm. liikenne- ja katusuunnittelusta sekä kaupunkirakennelautakunnasta. Myös Eih ja jes -kuvasarjan postauksissa käsiteltiin esimerkiksi risteyksiä, pyöräpysäköintiä ja kunnossapitoa. Aloitimme myös Kehityskeskiviikko-videosarjan, jossa käsitellään infraa.
❤
Kuopion polkijoiden jäsenet – suuri kiitos luottamuksesta! Järjestö on pieni, mutta suunta on oikea. Toivomme, että poljette mukana jatkossakin ja kenties tulette mukaan toimintaan. Kiitos yhteistyöstä Kuopion kaupunki ja erityisesti Hanna Väätäinen, Paula Liukkonen ja Ilmasto-olkkarin Meri Elonheimo. Kiitos tsempeistä ja vinkeistä Pyöräliitto ja muut Pyöräliiton jäsenjärjestöt. Kiitos muut yhteistyökumppanit. Kiitos juuri Sinä.
Kuopion polkijoiden katse on sekä tässä hetkessä että tulevaisuuden liikenteessä. Lasten ja perheiden pyöräilyn edistäminen on osa lähes kaikkea toimintaamme.