Kategoria: Vaikuttaminen

Kategoriat
Vaikuttaminen

Moraalista paniikkia muistopyöristä

Tampereella menehtyi reilu viikko sitten pyöräilijä liikenneonnettomuudessa. Pyöräilijän muistoksi tuotiin muistopyörä, ns. haamupyörä, jonka Tampereen kaupunki myöhemmin poisti läheisen päiväkodin pyynnöstä. Sittemmin päiväkoti on pahoitellut pyyntöä poistaa pyörä. Lue lisää Aamulehdestä.

Tapaus tuo mieleen vastaavantyyppisen keissin Siilinjärvellä 2016. Tuolloin pyöräilijä menehtyi liikenneonnettomuudessa 75-tiellä Siilinjärven Kuuslahdessa. Viikon sisällä Suomessa kuoli kolme pyöräiijää.

Siilinjärven onnettomuuspaikalle tuotiin valkoinen muistopyörä. Pyörä sai huomattavaa mediahuomiota ja aihetta käsiteltiin aina paikallisia TV-uutisia myöten. Sosiaalisessa mediassa oli myös äänekkäitä muistopyörän vastustajia, jotka vetosivat juurikin lasten pelkoon.

Haamupyörän hiljaiset hyväksyjät jäivät vähemmälle huomiolle. Uutis-Jousi oli ainoa media, jonka jutussa esiteltiin myös neutraalisti tai myönteisesti haamupyörään suhtautuneita. Menehtyneen pyöräilijän ystävät kommentoivat Uutis-Jousessa: ”Tämä haamupyörä on meitä kaikkia puhutteleva. Se on sanaton saarna monessa mielessä”.

Kaiken tämän keskellä kokoontui Pohjois-Savon liikenneturvallisuusryhmä, johon kuului tuolloin ainakin Liikenneturva, poliisi ja Pohjois-Savon ELY-keskus. Liikenneturvallisuusryhmä päätti kokouksessaan, että valkoinen muistopyörä tulee poistaa. Pyörän tuonut henkilö oli alunperin katsonut sopivan paikan yhdessä Kuuslahden kyläläisten kanssa. Pohjois-Savon ELY vetosi poistopyynnössä kuitenkin siihen, että pyörä on kiinnitetty liikennemerkkiin. Liikenneturvallisuusryhmän mukaan ghost bike -ilmiöön liittyi myös ”pelottelu”.

Hiljaista ja hiljennettyä vastarintaa

Valkoiseksi maalattu haamupyörä / muistopyörä herätti tunteita Tampereella ja Siilinjärvellä. Pyörää ei nähty samalla tavoin kuin vaikkapa kynttilöitä tai kukkia. Sekä Tampereella että Siilinjärvellä pyörän sanottiin herättävän pelkoa lapsissa. Keskustelu liikenneturvallisuudesta jäi muiden asioiden jalkoihin.

Siilinjärven haamupyörätapauksesta on tehty kiinnostava artikkeli, jossa nostetaan esille tapaukseen liittynyt yhteiskunnallinen vastareaktio, ’moraalinen paniikki’: Saari, K., & Saastamoinen, M. (2019). Hiljaista ja hiljennettyä vastarintaa: Siilinjärven haamupyörän tapaus. Kulttuurintutkimus, 35(3–4), 51–62.

Vision zero

Olipa haamu- tai muistopyöristä mitä mieltä tahansa, useinmiten onnettomuuspaikkoja yhdistää heikko liikenneinfra. Liikenneympäristö ei riittävästi huomioi pyöräliikenteen olosuhteita ja turvallisuutta.

Viimeksi eilen tapahtui vakava pyöräilijän ja autoilijan välinen liikenneonnettomuus Raumalla. Uutistietojen mukaan autoilija kääntyi suoraan ajaneen pyöräilijän päälle. Vuonna 2006 syntynyt nuori pyöräilijä sai onnettomuudessa vakavia vammoja.

Vaadimme parempaa ja turvallisempaa liikenneinfraa kaikille; pyöräilijöille, kävelijöille, autoilijoille sekä koko sekalaiselle seurakunnalle. Moraalisesta paniikista tulisi siirtyä tositekoihin liikenneturvallisuuden parantamiseksi.

Kategoriat
Vaikuttaminen

VeloFinland-pyöräretki 2.10.2020: Sujuvan pyöräreitin osatekijöitä

Perjantaina 2.10.2020 oli VeloFinland, pyöräliikenteen oma seminaari, joka toteutui tänä vuonna webinaarina. Webinaarin jälkeen Oulussa, Tampereella, Helsingissä ja Kuopiossa järjestettiin VeloFinland-pyöräretket. Kuopion pyöräretken aiheena oli ”sujuvan pyöräreitin osatekijöitä”.

Kuten kuvasta näkyy, Kuopion pyöräretki oli kartalla villakoiran muotoinen. Tässä kirjoituksessa käydään läpi joitakin sujuvan pyöräreitin osatekijöitä Kuopion VeloFinland-pyöräretken kautta. Sujuvan pyöräreitin villakoiran ydin on kolmenkympin nopeusrajoitus keskustaan. Kolmekymppiä parantaisi viihtyisyyttä ja liikenneturvallisuutta sekä mahdollistaisi pyöräilyn ajoradalla.

Vilkasliikenteisillä kaduilla vaihtoehtona on pyöräilyn rakenteellinen erottaminen jalankulusta ja autoliikenteestä. Saneeratun Niiralankadun pyörätie on tästä mainio esimerkki. Näitä eroteltuja pyöräteitä tarvitaan Kuopioon rutkasti lisää! Erottamisen ja parhaassa tapauksessa rakenteellisen erottamisen lisäksi olisi hyvä ottaa käyttöön pyöräteiden punainen väri, vähintään risteyksissä. Niin tai näin, laatuväylillä ja keskustassa pyöräliikenteen paikka ei ole jalankulun seassa.

Muita sujuvan pyöräliikenteen osatekijöitä ovat reitin jatkuvuus, yhtenäisyys ja suoruus. Kun Matkaajanpolku pian avataan, Kuopiossa on ydinkeskustan kyljessä yhtenäinen pyörätie välillä KYS – Maaherrankatu. Ihan huikeaa!

Mitä seuraavaksi? Upea reitti päättyy hankalaan ja ruuhkaiseen Maaherrankadun, Puutarhakadun ja Pohjolankadun T-risteykseen. Voisiko Matkaajanpolku jatkua Maaherrankadun yli radan vartta Männistön läpi aina Itkonniemelle saakka? Matkaajanpolulta Pohjolankadun radanpuoleiselle jalkakäytävälle on noin 500 metriä. Männistön läpi kulkee jo yhtenäinen pyörätie. Yhtenäinen reitti KYS:iltä Itkonniemelle olisi 5 km!

Pyöräliikenteen sujuvuutta lisää myös risteysten vähäinen määrä. Koska aina risteämisiä ei voida välttää, tulee jäljelle jäävien risteysten olla selkeitä, sujuvia ja turvallisia. Pyöräliikenteen suoruus on syytä huomioida myös risteyksissä. Kuopiossa risteysten infra rakennetaan niin, että pyörätie imaistaan risteyksessä kauemmas ajoradasta. Tämä pyöräilyn mutka heikentää sujuvuutta ja lisää törmäysriskiä muiden pyöräilijöiden (ja jalankulkijoiden) kanssa. Tästä esimerkkeinä Puistokadun ylitys Tulliportinkadulla tai uutuutena Hannes Kolehmaisen kadun ylitys Suokadulla.

Yksi sujuvan pyöräreitin osatekijöistä on liikennevaloilla ohjattujen risteysten vähentäminen. Liikennevaloristeysten painonappeja kutsutaan joskus osuvasti nöyryytysnapeiksi. Napit ovat usein vaarallisen lähellä vilkasta ajorataa, menosuuntaan nähden vasemmalla tai muutoin vaikeassa paikassa. Napin painaminen on erityisen hankalaa painavan pyörän kanssa. Välttämättömien liikennevalojen tulisi toimia esimerkiksi silmukoilla tai tutkilla ja suunnittelussa tulisi priorisoida liikenne, jossa liikutaan lihasvoimin.

Kuopiossa on risteyksiä, joissa on keskisaareke ja joissa liikennevalot toimivat eri rytmissä. Tällä hetkellä taakkapyörän tai peräkärryn kanssa liikkuva polkija on pulassa ylittäessään esimerkiksi Puijonkatua (Asemakatu) ja Puistokatua (Tulliportinkatu). Liikennevalojen suhteen on olemassa paljon vaihtoehtoja ja parannusmahdollisuuksia, joihin voi tutustua kuuntelemalla Aalto yliopiston Taneli Pärssisen esityksen VeloFinland-webinaarissa.

Mikä muu tekee pyöräliikenteestä sujuvaa? Pinnan tasaisuus, sileys ja ehjyys on A ja O ja vaikuttaa myös turvallisuuteen. Harri Vaarala Oulun kaupungilta kuvasi VeloFinland-webinaarissa hyvin, mitä aidosti tasainen pinta tarkoittaa. Kanttikivet ja Vaaralan mainitsemat ”asfalttimakkarat” heikentävät pyöräilyn sujuvuutta. Kuopiossa esimerkiksi Matkakeskuksen edustan Puutarhakatu on erittäin epämiellyttävä pyöräilijälle.

On tärkeää huomioida myös maaston korkeuserojen välttäminen. Myös mäkisessä Kuopiossa asialle voi tehdä paljon. Paikoin on kyse myös priorisoinnista. Mikä liikennemuoto saa tasaisen reitin ja mikä liikennemuoto sukeltaa tunneliin tai kiipeää sillalle? Toki Kuopion monipuolinen maasto lisää pyöräilyn iloa ja onneksi Vilkku-fillarit helpottavat ylämäen tuskaa.

Last but not least. Sujuvan pyöräreitin osatekijöitä on korkealuokkainen (talvi)kunnossapito. Talvea kohti, pyöräilyn iloa! Tehdään pyöräliikenteestä sujuvaa ja turvallista ja näin lisätään pyöräilyn houkuttelevuutta! Kiitos Kuopion VeloFinland-pyöräretken osallistujille vilkkaasta keskustelusta ja pohdinnoista!

Sujuvan pyöräreitin osatekijöitä / Kuopion VeloFinland pyöräretki

Kuopion VeloFinland-pyöräretken 2.10.2020 reitti

VeloFinland-webinaarin Infra-huone 2.10.2020

Muutamia tärppejä Kuopion VeloFinland-pyöräretken vinkkelistä:

  • Pyöräliikenteen suunnittelusta Oulussa (0h 30 min)
  • Väylä-viraston uusista pyöräliikenteen suunnitteluohjeista (1h 10min)
  • Pyöräliikenteestä ja liikennevalo-ohjauksesta (2h 00 min)
Kategoriat
Vaikuttaminen

Madalletaan pyöräilyn kynnyksiä

Pyöräily herättää usein tunteita. Pyöräilijät ”kaahaavat”, ilmestyvät ”tyhjästä” ja polkevat ”väärässä” paikassa. Toisaalta, kun ollaan pyöräilyn asialla, puhutaan liikenneturvallisuudesta, liikennesäännöistä ja turvavarusteista. Valitettavan vähäiselle huomiolle jää pyöräilyn ilo.

Kuopion Fiksusti kouluun -hankkeessa 2018 – 19 järjestettiin koululaisille ”Pyöräilypohtimoita”, joissa lapset saivat itse pohtia pyöräilyä eri näkökulmista. Kysyimme lapsilta, miksi he pyöräilevät. Lähes poikkeuksetta alakouluikäiset kertoivat ensimmäisenä, että pyöräily on kivaa. Pyöräillen pääsee nopeasti ja vauhti tuntuu hyvältä.

Itä-Suomen yliopiston ja Helsingin yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että vähentämällä määrätietoisesti oman auton käyttöä ja lisäämällä pyöräilyä, kävelyä sekä joukkoliikenteen käyttöä ihmisten tyytyväisyys elämään kasvaa. Tutkimus kuitenkin toteaa, että tämä on mahdollista vain silloin, jos todellinen vaihtoehto liikkumiselle on olemassa.

Pyöräily tuottaa iloa ja hyvinvointia. Kuitenkin se, että pyöräily olisi todellinen vaihtoehto, vaatii sen, että pyöräliikenteen olosuhteet ovat kunnossa. Tärkeitä osatekijöitä ovat pyöräilyväylien laatu ja jatkuvuus, risteysten turvallisuus, pyöräpysäköinti, autoliikenteen rauhoittaminen ja talvikunnossapito. Kuopiossa on laadittu hyvät ohjelmat pyöräilyn edistämiseksi. Pyöräily on keskeinen osa kaupungin strategiaa ja resurssiviisausohjelmaa. Ohjelmista suunnittelupöydille ja kaduille on kuitenkin vielä matkaa. Iso kuva on olemassa, mutta paikoin loppusilaus ontuu. Se matalalta näyttävä kanttikivi voi olla konkreettinen kynnys pyöräilijälle. Madalletaan siis edelleen näitä kynnyksiä.

Viikolla 5.-13.9.2020 vietetään valtakunnallista Pyöräilyviikkoa. Tule mukaan nauttimaan pyöräilyn ilosta! Professori Arto O. Salosen sanoin: ”Kun priorisoi lihasvoimaa kulkutavoissa niin töissä jaksaa paremmin, ajatukset liikkuvat letkeämmin ja mieli on kirkas.”

Maija Hartikainen
Kuopion polkijat ry 

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 5.9.2020

Kategoriat
Vaikuttaminen

Pyöräilyviikko 2020

Valtakunnallinen Pyöräilyviikko on täällä taas! Tänä vuonna viikon pääteema on ”Pyöräilyn ilo”. Pyöräily tuottaa tutkitusti iloa ja henkistä hyvinvointia. Pyöräily saa hymyn huulille.

Pyöräilyviikon teemapäivät

4.9. Kaupunkipyöräpäivä
5.9. Pyörä kuntoon -päivä
6.9. Perhepyöräilypäivä
7.9. Sähköpyöräpäivä
8.9. Pyörällä töihin -päivä
9.9. Pyörällä kouluun -päivä
10.9. Pyörällä treeneihin -päivä
11.9. Pyörällä kauppaan -päivä
12.9. Pyörämatkailupäivä
13.9. Pyörällä kaiken ikää -päivä

Kuopion polkijoiden ohjelma

Alla Kuopion polkijoiden ohjelma Pyöräilyviikolle. Tervetuloa mukaan!

Etkot: To 3.9. klo 18:00 Torstain höntsäpyöräily goes Kuopio Pride

Kuopio Pride -viikkoa vietetään 29.8. – 5.9. Kuopion polkijat ry osoittaa tukensa Kuopion ensimmäiselle Pride-viikolle ja torstaina höntsäilläänkin Pride-hengessä! 🌈 Tällä kertaa pyöräillään Kallaveden tuttuja rantoja. Tahti on rauhallinen. Matkaa kertyy noin 13 km. Tule sellaisena kuin olet. Halutessasi voit osoittaa tukesi Kuopio Pride -viikolle pukeutumalla värikkäästi.

Tule paikalle vain täysin terveenä. Pidä 1-2 metrin etäisyys muihin. Muista huolellinen käsihygienia.

Mikä ihmeen ”Torstain höntsäpyöräily”?
Höntsäpyöräilyjen ideana on tuntea pyöräilyn ilo ja fiilistellä Kuopiota. Pyöräillään mukavia reittejä ja/tai käydään yhdessä kiinnostavissa, hienoissa ja jännittävissä paikoissa.
Höntsäpyöräily sopii jokaiselle. Taivalta taitetaan leppoisasti noin 10-20 kilometrin matka.
Lähtö torilta pyöräpumpun luota Veljmies-patsaan läheisyydestä klo 18:00. Ei säävarausta. Höntsäpyöräily onnistuu joka kelillä. Halutessasi ota mukaan vesipullo tai vähän evästä.

Ma 7.9. klo 8—12 Lasten fillarikatsastus

Kuopion polkijat järjestää lasten fillarikatsastuksen Martti Ahtisaaren koulun 5.—6. luokille.

Ti 8.9. klo 13—16 Chillataan ja grillataan! – Pyörällä töihin päivä

Kasarmipuisto, Tulliportinkatu 37 (Valtuustotalon vieressä)

Kasarmipuiston Pyörällä töihin -tapahtuman Kuopion polkijoiden pisteellä chillataan ja grillataan.
Tule tutustumaan Kuopion polkijoihin, chillataan ja jutellaan pyöräilystä.
Kaupungin työntekijä, viranomainen ja päättäjä: Tule Kuopion polkijoiden grillattavaksi!
Kuopion polkijoiden pisteellä on myös sähköavusteinen pitkäperäpyörä, jonka painorajoitus on peräti 180 kg.

Tapahtuman järjestävät Kuopion kaupunki, sähköpyörävuokraamo Sähkis.fi, Leosport, Bikefix Kuopio, Greenride ja Kuopion polkijat ry.

To 10.9. klo 18:00 Torstain höntsäpyöräily – Kuopion katutaide

Pyöräillään ja kierretään yhdessä Kuopion seinämaalauksia ja graffiteja. Lähtö: Torin pyöräpumppu Veljmies-patsaan luona. Kesto 1,5—2 t.

Tule paikalle vain täysin terveenä. Pidä 1-2 metrin etäisyys muihin. Muista huolellinen käsihygienia.

Mikä ihmeen ”Torstain höntsäpyöräily”?
Höntsäpyöräilyjen ideana on tuntea pyöräilyn ilo ja fiilistellä Kuopiota. Pyöräillään mukavia reittejä ja/tai käydään yhdessä kiinnostavissa, hienoissa ja jännittävissä paikoissa.
Höntsäpyöräily sopii jokaiselle. Taivalta taitetaan leppoisasti noin 10-20 kilometrin matka.
Lähtö torilta pyöräpumpun luota Veljmies-patsaan läheisyydestä klo 18:00. Ei säävarausta. Höntsäpyöräily onnistuu joka kelillä. Halutessasi ota mukaan vesipullo tai vähän evästä.

Su 13.9. klo 12—14 Riksakyytejä ja juttutuokioita – Pyörällä kaiken ikää -päivä

Snellmaninpuisto, Kauppakatu 25

Kuopion polkijat ry:n Pyörällä kaiken ikää -tapahtuma tuo Snellmanin puistoon Kuopion kaupungin ikäihmisten hoivapalveluiden Hurma- ja Lysti-riksat. Hyppää riksan kyytiin ja nauti tuulesta hiuksissa! Riksoja polkevat koulutetut pyöräluotsit.

Tarjolla on myös juttutuokioita ikäihmisten osallisuudesta ja yksinäisyydestä. Asiantuntijana paikalla on tutkija Elisa Tiilikainen. Kuule, mitkä ovat tutkimuksen viimeisimmät tuulet aiheesta. Kerro, mikä sinun mietityttää ikäihmisten osallisuudessa tai yksinäisyydessä.

Tule paikalle vain täysin terveenä. Pidä 1-2 metrin etäisyys muihin. Muista huolellinen käsihygienia.

Tutustu Pyörällä kaiken ikää-toimintaan:
Kuopion polkijoiden sivut
Pyörällä kaiken ikää
Kuopion kaupungin Ikäihmisten toimintakeskukset

Kategoriat
Vaikuttaminen

Kolmekymppiä keskustaan

Kuopiossa arjen matkoista pyöräillään vain viidesosa. Vastaavasti henkilöauton kyydissä istutaan jopa 45 % matkoista. Yli puolet kuopiolaisten arkimatkojen pituudesta on alle neljän kilometrin mittaisia. Pyöräilyn lisäämiselle onkin Kuopiossa paljon potentiaalia.

Pyöräily lisää hyvinvointia ja vähentää melua, saasteita ja ruuhkia. Pyöräily auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta. Pyöräilyn olosuhteiden parantamiselle on myös taloudelliset perusteet; Helsingin kaupungin selvityksen mukaan yhden euron satsaus pyöräilyyn tuottaa yhteiskunnalle noin kahdeksan euroa. Pyöräilyn investointitehokkuus on siis aivan omaa luokkaansa.

Pyöräilyä voidaan edistää monin eri keinoin. Sujuva, turvallinen ja miellyttävä liikenneympäristö on keskiössä pyöräilyn lisäämisessä. Risteysalueiden infrastruktuuri ja ajonopeuksien maltillisuus hyödyttävät kaikkien liikennemuotojen sujuvuutta, turvallisuutta ja miellyttävyyttä.

Kuopion polkijat ry:n tavoitteena on parantaa pyöräliikenteen edellytyksiä ja lisätä pyöräilyn suosiota Kuopion seudulla.

Kuopion polkijat ry esittää, että Kuopion ruutukaava-alueen nopeusrajoitus lasketaan 30 km/h. Tämä lisäisi turvallisuutta ja keskustassa liikkumisen miellyttävyyttä. Kuopion keskustassa pyöräliikenne on usein ajoradalla autoliikenteen tavoin. Monen mielestä ajoradalla pyöräily tuntuu vaaralliselta juuri autoliikenteen vuoksi. Ajonopeuksien laskeminen 30 kilometriin tunnissa vähentää tutkitusti onnettomuuksia, loukkaantumisia ja kuolemia. Liikenteen rauhoittaminen ruutukaava-alueella lisäisi myös elävän kaupunkikeskustan viihtyisyyttä ja vetovoimaa. Ajonopeuksia on jo laskettu asuinalueilla. Näin tulee tehdä myös keskustassa, jossa on eniten ihmisiä ja rännikatuverkostosta johtuen tiheästi risteyksiä ja suojateitä.

Pyöräilyn kulkutapaosuutta on mahdollista nostaa Kuopiossa huomattavasti. Tämä edellyttää asennemuutosta ja pyöräilyn huomioimista kaikessa suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 5.3.2020