Avainsana: infra

Kategoriat
Vaikuttaminen

Liikenteen prioriteetit jälleen vinksallaan

Moottoritien ylittävä Puijonrinteen silta Puijonkadulla saneerataan. Savon Sanomissa kerrottiin 15.4., että työmaan aikana vain jalankulku ja autoliikenne jatkavat sillalla ja pyöräliikenne ohjataan kulkemaan kiertotietä.

Voi vain kysyä, mihin tämä erikoinen järjestely perustuu. Miten kaupungin strategia ja tavoite nostaa pyöräliikenteen kulkutapaosuutta näkyvät tosielämässä ja työmaajärjestelyissä? Tavoitteleeko kaupunki edelleen ja aidosti sitä, että pyöräliikenteen osuus liikenteestä kasvaa 30 prosenttiin ja että yksityisautoilun kulkutapaosuus laskee?

Puijonrinteen sillan saneerauksen aikana autoliikenteelle on varattu kolme kaistaa. Tälle löytyy varmasti jälleen samat selitykset kuin aiemminkin; ”kaikki kulkumuodot tulee huomioida”, ”autoliikenteen tulee olla sujuvaa”, ”Puijonkadulle syntyisi (auto)ruuhkaa”, ”joukkoliikenne tulee huomioida”. Tosiasiassa kyse on valinnoista ja priorisoinnista. Kolmella kaistalla ja jalkakäytävällä voisivat aivan hyvin jatkaa joukkoliikenne, pyöräliikenne, jalankulku ja tarvittaessa taksiliikenne.

Viime vuonna pyöräliikenne katkaistiin kuukausiksi Niuvantiellä ja pyöräilijät ohjattiin Puijonlaakson mäkiselle kiertotielle. Nyt sama toistuu Puijonkadulla ja pyöräliikenne ohjataan laskeutumaan reitille, jossa on suuret korkeuserot ja tunneliin, jossa erittäin huonot näkemät. Onko unohdettu, että pyöräily on liikennettä?

Maija Hartikainen

Mielipidekirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 21.4.2024

Lue Kuopion kaupungin uutinen 15.4.2024

Kategoriat
Vaikuttaminen

Hiekoitus ei ole ratkaisu

Ilma on sakeana katupölystä. Ilmanlaatu on tätä kirjoittaessa huono Savilahdessa ja Tasavallankadulla ja tyydyttävä keskustassa ja Niiralassa. Autojen renkaiden jauhamaa asfalttia ja hiekoitushiekkaa on niin paljon, että sen näkee ja tuntee silmissä, hampaissa ja keuhkoissa asti.

Kevättalvi on usein hankala pyöräilijälle. Keli on yleensä mitä mainioin pyöräilyyn, mutta upottava sohjo, jäätyneet polanteet, sulaneet kaivonkannet, viettävä jää ja alikulkujen vesilammikot ovat pyöräilijän painajainen.

Ensisijainen ratkaisu ei ole katuhiekoitus.

Ratkaisu on lumen poisto läpi talven. Pyöräväylät tulee aurata huolella ja koko leveydeltä. Lumikerros tulee pitää ohuena. Liukkauden torjuntaan auttaa tien pinnan karhentaminen. Plussakelejä tulee ennakoida ja mahdollinen sohjo ajaa välittömästi pois.

Talvihoito ei toki voi olla yksin urakoitsijoiden vastuulla. Pyöräliikenteen väylät tulee suunnitella ja rakentaa niin, että laadukas talvihoito onnistuu. Tämä tarkoittaa esimerkiksi riittävää tilaa lumelle ja sitä, että sulava vesi ohjautuu pois pyörätieltä. Pyöräteillä ei voi olla esimerkiksi lämpimiä kaivonkansia.

Mahdotonta? Ei todellakaan. Oppia talvikunnossapitoon ja laadukkaiden pyöräväylien suunnitteluun ja rakentamiseen voi hakea esimerkiksi Oulusta.

Kallista? Ei lainkaan. Katupöly ja sen sisältämät pienhiukkaset ovat merkittävä terveysriski. THL:n mukaan ulkoilman pienhiukkasten on arvioitu aiheuttavan Suomessa noin 1800 ennenaikaista kuolemaa vuosittain, ja lievempien haittojen määrä on moninkertainen.

Pienhiukkaustasoja voidaan laskea lisäämällä pyöräilyä, rakentamalla laadukasta pyöräliikenteen infraa ja parantamalla pyöräliikenteen väylien talvikunnossapitoa. Pienhiukkastasoja voidaan laskea vähentämällä yksityisautoilua ja laskemalla autoliikenteen ajonopeuksia.

Maija Hartikainen
Kuopion polkijat ry

Mielipidekirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa ja Helsingin Sanomissa 18.4.2023

Kategoriat
Vaikuttaminen

Kestävän liikenteen työmaa-aikaiset olosuhteet kuntoon

Kuopion kaupungin tavoite on, että pyöräliikenteen kulkutapaosuus on 30 % kaikista matkoista vuoteen 2030 mennessä. Aikaa tavoitteen saavuttamiseen on seitsemän vuotta.

Juuri julkaistun Itä-Suomen liikkumistutkimuksen mukaan Kuopion seudulla 53 % matkoista kuljetaan yksityisautolla. Yksityisautoilemme, vaikka arkipäivien matkat ovat lyhyitä – reilusti yli puolet matkoista on pituudeltaan korkeintaan viisi kilometriä.

Tilanne ei näytä valoisalta myöskään pyöräliikenteen osalta. Liikkumistutkimuksen mukaan Kuopion seudulla pyöräillään vain 14 % matkoista. Pyöräliikenteen osuus kaikista matkoista on ollut laskeva.

Saimme juuri kuulla, että Niuvantien pyöräliikenteen ja jalankulun reitti saneerataan lyhyeltä, noin 450 metrin matkalta. Pyörätie on poikki kesään 2023 saakka ja kiertotie kulkee Puijonlaakson kautta. Niuvantien pyörätien kunnostus on enemmän kuin tarpeen, mutta kiertotien mäkisyys ja poikkeusjärjestelyn kesto on kestävän liikenteen näkökulmasta täysin kohtuuton.

Jos pyöräliikenteen kulkutapaosuutta halutaan aidosti nostaa ja viisaan liikkumisen houkuttelevuutta parantaa, tarvitaan merkittävää muutosta nykytilanteeseen, kehityssuuntaan ja asenteisiin. Strategiat ja suunnitelmat ovat kunnossa. Nyt tarvitaan tekoja ja oikeaa priorisointia. Tällä hetkellä akuutteja asioita ovat kestävän liikenteen työmaa-aikaiset järjestelyt ja talvikunnossapidon laatu.

Maija Hartikainen
Kuopion polkijat ry

Mielipidekirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 6.1.2023

Kategoriat
Vaikuttaminen

Väyläviraston Pyöräliikenteen suunnitteluohje tulee ottaa käyttöön Kuopiossa

Kuopion kaupunki ei noudata Väyläviraston Pyöräliikenteen suunnitteluohjetta (ohje 18/2020). Kuopion polkijat nostaa esille huolen siitä, että Kuopion kaupungilla on omia ohjeita pyöräliikenteen infraan. Asia on ajankohtainen esimerkiksi Savilahdessa.

Savilahden liikennejärjestelyt olivat vuosia sitten visioissa ja hahmotelmissa sujuvia ja miellyttäviä ensisijaisesti jalankululle ja pyöräliikenteelle. Kunnianhimo erinomaisille pyöräliikenteen olosuhteille oli valtakunnallisesti merkittävää. Kuopiossa oltiin ajasta edellä.

Savilahden työmaiden edetessä esille on noussut mm. seuraavaa:

Punainen asfaltti katkeaa. Pyöräliikenteen pääväylän punainen päällyste katkeaa Savilahdentien Canthian ja Snellmanian risteyksissä ajoradan kohdalla. Yliopistolle kääntyvän moottoriajoneuvoliikenteen ajorata on siis mustaa päällystettä. Tämän lisäksi punainen päällyste puuttuu, on kenties unohtunut, koko pätkältä Microteknian kohdalta.
Pyöräliikenteen suunnitteluohje: ”Huomioväriä käytetään yleensä pyörätien jatkeella, pyöräkaistalla tai pyöräilijän odotustilassa. Värillinen päällyste jatketaan risteyksen yli tehostamaan väistämissääntöjä.” ”Värillistä päällystettä voidaan käyttää koko väylän pituudelta esim. laatukäytävillä (baanoilla) viestittämään reitin laadukkuudesta ja jatkuvuudesta.”

Painonapit liikennevaloristeyksissä. Canthian pihan risteykseen Savilahdentielle – eli pyöräliikenteen pääväylälle – on asenteilla painonapit jalankulkijoille ja pyöräliikenteelle.
Pyöräliikenteen suunnitteluohje: ”Pyöräliikenteen pääverkolla ei yleensä käytetä painonappeja ilmaisemiseen, vaan pyöräilijän ilmaisutieto pyritään saamaan muilla tekniikoilla.”

Kanttikivet. Tietoteknian ja Prisman ympäristöissä on risteyksissä korkeita poikittaisia reunakiviä. Kuopion kaupunki on rakentanut viime vuosina pyöräteille sekä saneerattuihin että uusiin kohteisiin poikittaisen reunakiven. Poikittainen reunakivi on viisto, mutta pyöräliikenteen näkökulmasta hyppy on terävä.
Pyöräliikenteen suunnitteluohje: ”Pyörätien tai yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän yli ei rakenneta poikittaista luiskattua, viistettyä, viistoon asennettua tai korotettua tms. reunatukea.”

Väyläviraston Pyöräliikenteen suunnitteluohjeen tulee toimia perustana pyöräliikenteen suunnittelulle myös Kuopiossa. Kaupungin omista käytänteistä tulee luopua ja viedä Pyöräliikenteen suunnitteluohje 18/2020 käytäntöön kaikilla tasoilla.

Kategoriat
Vaikuttaminen

Autopaikkanormi historiaan

Autopaikkanormilla määritellään, kuinka monta autopaikkaa uuteen rakennukseen on vähintään rakennettava kerrosneliöitä tai asuntoja kohden. Kuopion kaupungin autopaikkanormi on tiukempi kuin monien muiden isojen kaupunkien (SS 19.5.2022). Esimerkiksi keskustavyöhykkeellä olevassa kerrostalossa on oltava kaksi autopaikkaa kolmea asuntoa kohti. Autovyöhykkeille sijoittuvilla omakotialueilla normi on kolme autopaikkaa yhtä asuntoa kohti. Myös opiskelija-asumiselle on Kuopiossa norminsa.

Kuopion tulee jättää autopaikkanormi historiaan. Autopaikat vievät kallisarvoista tilaa. Autorivit vähentävät pihojen viihtyisyyttä ja ovat pois kaupunkilaisille niin tärkeistä viherkeitaista. Asfalttipinta estää veden imeytymisen maaperään ja pahentaa kaupunkitulvia. Autopaikat maksavat kuntalaisille maltaita. Ne hiertävät kivenä myös rakennuttajien kengässä.

Yksi esimerkki Kuopiosta on entisen sokeainkoulun alue. Tonttia ei haluta täyteen autoja, mutta pysäköintihalli on kallis ja verottaa myös alueen hienoa puustoa. Autopaikkavaatimus tuntuu kohtuuttomalta, kun alue sijaitsee aivan Matkakeskuksen läheisyydessä, erinomaisten joukkoliikenneyhteyksien äärellä ja kivenheiton päässä ruutukaava-alueelta.

Kuopion kaupungin on aika siirtyä markkinaehtoiseen pysäköintiin. Samaan aikaan liikkumista tulee ohjata yhä kestävämpään ja vähäpäästöisempään suuntaan. Turvallisen ja helpon pyöräpysäköinnin puute taloyhtiöissä on yksi pyöräliikenteen edistämisen pullonkauloista. Kiinteistöihin tulee aina oletuksena rakentaa laadukas pyöräpysäköinti. Osaamista tähän löytyy esimerkiksi Pyöräliitosta ja Pyöräilykuntien verkostosta. Siirtymää kohti vähäpäästöistä liikkumista tukevat myös taloyhtiöiden ja asuinalueiden yhteiskäyttöautot.

Rakennetaan ympäristöjä, jotka kestävät aikaa ja vastaavat tulevaisuuden liikkumisen tarpeita.

Maija Hartikainen
Kuopion polkijat ry

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 28.7.2022

Kategoriat
Vaikuttaminen

Houkutellaan pohjoissavolaiset liikkumaan arjessa

Emeritusprofessori Matti Uusitupa kirjoitti Pohjois-Savon sairastavuusluvuista Savon Sanomissa 30.1. Uusitupa kysyi aiheellisesti muiden muassa, miksei tutkimustyö näy väestön terveyttä kuvaavissa mittareissa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen on syytä tarttua niin kunnissa kuin uusilla hyvinvointialueilla. Me kaikki liikumme arjessa enemmän tai vähemmän. Kuljemme päiväkotiin, kouluun ja työpaikalle. Käymme kaupassa, harrastuksissa, kavereilla ja asioilla. Yksi keino vähentää sairastavuutta onkin lisätä kansalaisten arkipyöräilyä ja -kävelyä.

Moni arkipyöräilyyn kasvanut polkee kaikissa olosuhteissa. Hyväkuntoinen jaksaa polkea mäet, eikä kaihda pidempiä kiertoteitä. Alakoululainen kävelee ja pyöräilee, vaikka joutuu odottamaan risteyksissä. Mutta miten saada loputkin pohjoissavolaiset liikkumaan arjen matkoja lihasvoimin?

Tarvitaan kulttuurinmuutos liikenne- ja katusuunnitteluun. Ympäristön tulee houkutella ihmiset liikkumaan arkimatkat lihasvoimin. Kaupunkialueella pyöräilyn ja jalankulun tulee olla se helpompi ja kätevämpi vaihtoehto. Tarvitaan aidosti laadukas pyöräliikenteen infrastruktuuri, sujuvat ja helpot reitit. Näin talvella tarvitaan pääpyöräreittien luotettava ja varma talvikunnossapito.

Ihmiset sairastavat ja sote-menot kasvavat. Haastamme kunnat ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen panostamaan sairastavuuden ennaltaehkäisyyn ja edistämään ihmisten terveyttä lihasvoimin liikkumisen kautta. Haastamme päättäjät ohjaamaan investointeja pyöräliikenteeseen ja jalankulkuun yksityisautoilun infran sijaan.

Arkipyöräilyn hyötyjä kansanterveydelle on tutkittu EU:n tasolla. Jokainen pyöräilty kilometri lisää terveyttä ja tuottaa yhteiskunnalle rahanarvoista hyötyä.

Juha Hartikainen
Kuopion polkijat ry

Kirjoitus on julkaistu Viikkosavossa 23.2.2022

Kategoriat
Yhdistys

Tiedote 7.2.2020

Tiedote 7.2.2020:
Kuopion polkijat ry vaatii parempaa infraa tavispyöräilijöiden olosuhteiden parantamiseksi

Pyöräily on hauskaa, helppoa ja halpaa. Pyöräily ylläpitää kuntoa ja hyvinvointia. Pyöräily vähentää melua, saasteita ja ruuhkia ja on merkittävä ilmastoteko. Yhteiskunnan näkökulmasta pyöräilyllä on kaikista liikennemuodoista positiivisin vaikutus yhteiskuntatalouteen, 1 euron satsaus pyöräilyyn tuottaa yhteiskunnalle 7,8 euroa . Pyöräily on siis myös taloudellisesti tuottavaa.

Pyöräilyn kulkutapaosuus on kuitenkin matala. Kuopiossa tehdään polkien vain 19 % matkoista. Vastaavasti henkilöauton kyydissä istutaan 45 % matkoista. Yhä useampien saaminen polkupyörän selkään edellyttää merkittävää kulttuurin muutosta.

Kuopioon on perustettu yhdistys, joka vaatii parempaa infraa tavispyöräilijöille. Kuopion polkijat ry:n tavoitteena on vaikuttaa pyöräliikenteen edellytysten parantamiseksi. Edellytysten parantaminen tarkoittaa kaupungin liikenneinfran tarkastelua laajasta näkökulmasta, käytännössä mm. sujuvampia, nopeampia ja laadukkaampia pyöräteitä ja -reittejä. Yksi esimerkki infrasta on laadukas talvikunnossapito.

Yhdistys pyrkii myös luomaan ja vahvistamaan pyöräilyyn liittyviä positiivisia mielikuvia. Pyöräilyn kasvun kautta yhdistys uskoo myös kaupunkiympäristön viihtyisyyden lisääntymiseen.

Järjestönä mukana pyöräilyn myötätuulessa

Pyöräily on myötätuulessa Kuopiossa. Pyöräily on esillä Kuopion strategiassa. Kuopion kaupunki liittyi Pyöräilykuntien verkoston jäseneksi 2018, kaupungin pyöräilyn edistämisohjelma valmistui 2018 ja Kuopion pyöräväylien verkostotarkastelu -loppuraportti valmistui 2019. Viime lukuvuonna 2018-19 Kuopiossa oli Fiksusti kouluun -hanke, jonka tavoitteena oli koululaisten saattoliikenteen vähentäminen ja mm. koululaisten pyöräilyn lisääminen. Kaupunkilaisten liikkumista ovat helpottaneet upeat sähköavusteiset Vilkku-fillarit – ja tänä vuonna tässä kaupunkipyöräjärjestelmässä pääsee polkemaan jo 250 fillarilla. Kuopion katukuvassa liikkuu myös vanhuspalveluiden riksapyöriä, Bike-taxeja sekä yhä enemmän sähkö-, kuorma- ja laatikkopyöriä ja mitä moninaisempia menopelejä. Kuopion polkijat ry on järjestönä kirittämässä tätä positiivisesta kehitystä.

Kuopio maailman kartalle

Kuopion polkijat ry on hakenut valtakunnallisen Pyöräliiton jäsenjärjestöksi. Pyöräliitto on pyöräliikenteen etujärjestö. Pyöräliitto edustaa suomalaisia pyöräilijöitä kansainvälisesti ja on European Cyclists’ Federationin täysjäsen. ECF on Euroopan pyöräilijöiden liitto, joka edistää pyöräilyä kestävänä ja terveellisenä kulkumuotona. ECF:n slogan on, että pyöräily on ratkaisu moniin maailman ongelmiin.

Toiminta

Kuopion polkijat ry on aktiivinen pyöräliikenteen ja tavallisen polkijan edunvalvoja. Vaikuttamistyön lisäksi Kuopion polkijat ry järjestää arkipyöräilyyn ja viihtyisään kaupunkiympäristöön liittyviä tempauksia. Yhdistys järjestää matalan kynnyksen lähipyöräretkiä ja lisäksi kartoittaa Kuopion seudun pyörämatkailureittejä. Kuopion polkijat haluaa edistää erityisesti lasten ja perheiden pyöräilyä ja järjestää pyöräilykoulua. Yhdistys markkinoi ja tukee Pyörällä kaiken ikää -hankkeen riksapyöräily-vapaaehtoistoimintaa.

Lisätietoja:
Juha Hartikainen, puheenjohtaja, Kuopion polkijat ry, 044 7005254