Emeritusprofessori Matti Uusitupa kirjoitti Pohjois-Savon sairastavuusluvuista Savon Sanomissa 30.1. Uusitupa kysyi aiheellisesti muiden muassa, miksei tutkimustyö näy väestön terveyttä kuvaavissa mittareissa.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen on syytä tarttua niin kunnissa kuin uusilla hyvinvointialueilla. Me kaikki liikumme arjessa enemmän tai vähemmän. Kuljemme päiväkotiin, kouluun ja työpaikalle. Käymme kaupassa, harrastuksissa, kavereilla ja asioilla. Yksi keino vähentää sairastavuutta onkin lisätä kansalaisten arkipyöräilyä ja -kävelyä.
Moni arkipyöräilyyn kasvanut polkee kaikissa olosuhteissa. Hyväkuntoinen jaksaa polkea mäet, eikä kaihda pidempiä kiertoteitä. Alakoululainen kävelee ja pyöräilee, vaikka joutuu odottamaan risteyksissä. Mutta miten saada loputkin pohjoissavolaiset liikkumaan arjen matkoja lihasvoimin?
Tarvitaan kulttuurinmuutos liikenne- ja katusuunnitteluun. Ympäristön tulee houkutella ihmiset liikkumaan arkimatkat lihasvoimin. Kaupunkialueella pyöräilyn ja jalankulun tulee olla se helpompi ja kätevämpi vaihtoehto. Tarvitaan aidosti laadukas pyöräliikenteen infrastruktuuri, sujuvat ja helpot reitit. Näin talvella tarvitaan pääpyöräreittien luotettava ja varma talvikunnossapito.
Ihmiset sairastavat ja sote-menot kasvavat. Haastamme kunnat ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen panostamaan sairastavuuden ennaltaehkäisyyn ja edistämään ihmisten terveyttä lihasvoimin liikkumisen kautta. Haastamme päättäjät ohjaamaan investointeja pyöräliikenteeseen ja jalankulkuun yksityisautoilun infran sijaan.
Arkipyöräilyn hyötyjä kansanterveydelle on tutkittu EU:n tasolla. Jokainen pyöräilty kilometri lisää terveyttä ja tuottaa yhteiskunnalle rahanarvoista hyötyä.
Juha Hartikainen
Kuopion polkijat ry
Kirjoitus on julkaistu Viikkosavossa 23.2.2022