Tarja Nurmi kirjoitti (SS 20.8.) pyöräilijöiden räikeästä käytöksestä Kuopion keskustassa. Nurmi toivoi, että Kuopion polkijat ja kaupunki kampanjoisivat asiaan liittyen.
Kuopion polkijat pitää liikennesääntöjen noudattamista tärkeänä. Kampanjoimme aktiivisesti turvallisen ja viihtyisän kaupunkiympäristön puolesta. Hyvin toteutetussa ympäristössä on helppoa, vaivatonta ja sujuvaa pyöräillä sääntöjä noudattaen. Olemmekin Kuopion polkijoissa tehneet yhteistyötä muun muassa kaupungin kanssa pyöräliikenteen ja turvallisemman liikenneympäristön edistämiseksi.
Kuopio on kehittyvä pyöräilykaupunki, ja suunta on oikea. Viime vuosina on tapahtunut paljon positiivista kehitystä ja kaupungin strategiset tavoitteet paremman pyöräilyinfran rakentamiseksi ovat parantaneet pyöräliikenteen olosuhteita. Pyöräilyyn investointi hyödyttää meitä kaikkia – ei vain pyöräilijöitä. Kun useampi käyttää polkupyörää arkiajossa, esimerkiksi autoruuhkat helpottavat ja autojen pysäköintipaikkoja vapautuu niitä oikeasti tarvitseville.
Meillä on Kuopiossa kaikki mahdollisuudet tehdä kaupungista entistä viihtyisämpi ja turvallisempi kaikille liikkujille – erityisesti kestävästi liikkuville, pyöräilijöille ja jalankulkijoille.
Nimimerkki ”Valvokaa lakia, jonka olette asettaneet” kirjoitti Savon Sanomissa 2.8.2024, että sataman aallonmurtajalla käy pyörähtämässä samat autoilijat 10 kertaa päivässä. Kirjoittaja oli laskenut aallonmurtajalla 68 autoa tunnissa.
Kuopion polkijoissa olemme huomanneet saman rallin. Autoralli aallonmurtajalla on päivin ja öin kuin Kuopion torin ”pilis” perjantai-iltana 80-luvulla. Mikä harmitus ja häpeä!
Aallonmurtaja rakennettiin Kuopion kenties uljaimmalle paikalle. Sen potentiaali kaupunkilaisten virkistäytymiseen on huikea. Siellä voisi viettää aikaa, juoda kahvit ja syödä jäätelöt. Aallonmurtajalla olisi upeaa lenkkeillä, pyöräillä, skuuttailla tai vaikka harjoitella rullaluistelua. Ihana paikka myös pienille lapsille ja perheille.
Valitettavasti aallonmurtajasta on tullut käytännössä autotie ja tapahtuma-aukiosta autoilijoiden pörräys- ja parkkipaikka. ”Kaikki kulkumuodot tulee huomioida” ei kelpaa selitykseksi eikä ”yhteispeli” ratkaisuksi. Auto on edelleen pyhä lehmä – jopa Kallaveden rannalla!
Autoilun salliminen aallonmurtajalle ilman asiallista perustetta on käsittämätöntä. Aallonmurtajalle tulee sallia ainoastaan liikuntaesteisten ja veneilijöiden välttämätön autoilu ja muu huoltoajo. Aallonmurtajan nykyinen ajorata on varattava ensisijaisesti ihmisille ja aktiiviselle liikenteelle.
Oulu on loistava pyöräilykaupunki. Kuopion polkijoiden hallitus kävi opintomatkalla Oulussa tutustumassa Oulun pyöräilyolosuhteisiin 9.5.2024. Pyöräillessämme Oulussa oli tunne aluksi epäuskoinen. Voiko tämä olla oikeasti totta? Voiko pyöräily olla näin helppoa, turvallista ja mukavaa? Mistä tämä helppous, turvallisuus ja mukavuus sitten muodostuvat? Kyse on lopulta aika pienistä asioista, jotka on osattu ottaa huomioon, kun Oulun pyörätieverkostoa on suunniteltu, rakennettu ja päivitetty nykyaikaan. Alla muutamia poimintoja asioista, jotka tekevät Oulussa pyöräilystä erittäin houkuttelevaa.
Hiljaisuus ja puhtaus
Oulussa pyörätiet kulkevat isolta osin erillään ajoradasta. Etäisyys meluisasta, katupölyä pölisevästä ajoradasta ja luonnon läheisyys luovat rauhallisen ympäristön, jossa voi nauttia puron solinasta ja käydä vaivattomasti keskusteluja pyöräilykavereiden kanssa. Olipa Oulussa jopa asennettu rautatien ali kulkevaan tunneliin levy erottamaan ajoradat ja pyörätien – levy toimii ääni- ja pölyeristyksenä. Tällainen miellyttävä pyöräily-ympäristö tarjoaa erinomaisen tavan rentoutua ja rauhoittua ennen tai jälkeen kiireisen työ- tai koulupäivän. Tällaiset pyörätiet tuovat iloa ihmisten arkeen ja vapaapäiviin!
Tehokkuus
Pyöräreitit on suunniteltu Oulussa tehokkuutta silmällä pitäen: ne kulkevat suoraa ja siten lyhintä reittiä ja muodostavat pitkiä kokonaisuuksia. Tämä tekee kulkemisesta nopeaa ja vaivatonta. Risteävät ajoradat ovat harvassa ja niissäkin on käytännössä aina asetettu ajoradalle väistämisvelvollisuus. Liikennevaloissa pyörätielle on asetettu prioriteetti eli hyvin todennäköisesti pyöräillessäsi kohtaat ennemmin vihreän kuin punaisen valon – eikä liikennevalojen kutsumiseen tarvitse pysähtyä painamaan nappia – pyörätiehen asennetut tunnistimet ja tutkat huolehtivat siitä puolestasi. Lisäksi lukuisat sillat ja tunnelit mahdollistavat jatkuvan liikkeen ilman pysähtymistä. Tämä tekee matkasta sujuvan – pyöräilyhän perustuu siihen, että pyörä on liikkeessä.
Turvallinen ja miellyttävä
Oulun pyörätiet ovat riittävän leveitä (baanoilla pääasiassa 4 metriä), mikä tekee pyöräilystä turvallista ja miellyttävää. Pyörätiet ovat niin leveitä, että kaverin kanssa rinnakkain pyöräily ja samalla kuulumisten vaihtaminen onnistuu helposti. Lisäksi pyöräily on tasaista: pyörätiellä ei ole poikittaisia reunakiviä ajorataa ylitettäessä. Pyöräilijät ja jalankulkijat on eroteltu baanaverkolla omille väylilleen mikä lisää selvästi turvallisuutta. Pääpyöräväylillä pyörätielle on maalattu keskiviiva, joka selkiyttää pyöräilyn ja jalankulun erottelua merkittävästi. Pyöräteillä on selkeät väistämisvelvollisuudet ja hyvin suunnitellut risteysnäkymät lisäävät turvallisuutta. Pyörätien ylittäessä ajoradan korostettu punainen väri varmistaa, että autoilijat huomaavat risteävän pyörätien ajoissa.
Talvikunnossapitoon voi luottaa
Emme tällä matkalla päässeet tutustumaan Oulun talvikunnossapitoon, mutta tiedämme, että maailmankuulu Oulun pyöräteiden talvikunnossapito on huippuluokkaa. Tärkeintä toimivassa talvikunnossapidossa on luottamus ja laatu. Oulussa pyöräilijät voivat luottaa siihen, että he pääsevät perille turvallisesti myös haastavissa sääolosuhteissa ja lumipyryn keskellä – se kannustaa yhä useammin valitsemaan kulkumuodoksi polkupyörän ympäri vuoden.
Tämä kaikki tekee Oulusta erinomaisen kaupungin arkipyöräilyyn, tarjoten sekä tehokkuutta että nautintoa jokaiselle pyöräilijälle. Tällaisen erinomaisuuden saavuttamiseksi ei lopulta tarvita mitään ihmeitä – suunnittelijoiden ja päättäjien tulee vain ymmärtää, ettei pyöräteitä voida suunnitella samoin periaattein kuin ajoratoja tai jalkakäytäviä vaan pyöräilyn erityispiirteet on huomioitava. Hyvä harjoitus on pyöräillä omassa kotiympäristössään, kokea kaikilla aisteilla mitkä asiat tekevät pyöräilystä helppoa ja kivaa ja siten houkuttelevaa ja mitkä asiat taas vaarallista ja ikävää ja siten vähentävät pyöräilyinnostusta. Sitten vaan mietitään, miten lisätään näitä helpon ja kivan pyöräilyn tuntemuksia ja vähennetään vaarallisuuden ja ikävyyden tuntemuksia.
Emeritusprofessori Matti Uusitupa kirjoitti Pohjois-Savon sairastavuusluvuista Savon Sanomissa 30.1. Uusitupa kysyi aiheellisesti muiden muassa, miksei tutkimustyö näy väestön terveyttä kuvaavissa mittareissa.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen on syytä tarttua niin kunnissa kuin uusilla hyvinvointialueilla. Me kaikki liikumme arjessa enemmän tai vähemmän. Kuljemme päiväkotiin, kouluun ja työpaikalle. Käymme kaupassa, harrastuksissa, kavereilla ja asioilla. Yksi keino vähentää sairastavuutta onkin lisätä kansalaisten arkipyöräilyä ja -kävelyä.
Moni arkipyöräilyyn kasvanut polkee kaikissa olosuhteissa. Hyväkuntoinen jaksaa polkea mäet, eikä kaihda pidempiä kiertoteitä. Alakoululainen kävelee ja pyöräilee, vaikka joutuu odottamaan risteyksissä. Mutta miten saada loputkin pohjoissavolaiset liikkumaan arjen matkoja lihasvoimin?
Tarvitaan kulttuurinmuutos liikenne- ja katusuunnitteluun. Ympäristön tulee houkutella ihmiset liikkumaan arkimatkat lihasvoimin. Kaupunkialueella pyöräilyn ja jalankulun tulee olla se helpompi ja kätevämpi vaihtoehto. Tarvitaan aidosti laadukas pyöräliikenteen infrastruktuuri, sujuvat ja helpot reitit. Näin talvella tarvitaan pääpyöräreittien luotettava ja varma talvikunnossapito.
Ihmiset sairastavat ja sote-menot kasvavat. Haastamme kunnat ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen panostamaan sairastavuuden ennaltaehkäisyyn ja edistämään ihmisten terveyttä lihasvoimin liikkumisen kautta. Haastamme päättäjät ohjaamaan investointeja pyöräliikenteeseen ja jalankulkuun yksityisautoilun infran sijaan.
Arkipyöräilyn hyötyjä kansanterveydelle on tutkittu EU:n tasolla. Jokainen pyöräilty kilometri lisää terveyttä ja tuottaa yhteiskunnalle rahanarvoista hyötyä.
