Kuopion kaupungin visio vuoteen 2030 on ”Hyvän elämän kaupunki – Terveyttä, elinvoimaa ja arjen rikkautta”.
Strategia ja kaupungin ohjelmat tavoittelevat vahvasti kestävän ja aktiivisen liikenteen olosuhteiden parantamista ja kasvua.
Ilmastopoliittisessa ohjelmassa tavoitellaan merkittäviä muutoksia liikenteen kulkutapaosuuksiin vuoteen 2030 mennessä. Jalankulun ja pyöräliikenteen osuus pyritään nostamaan 43 prosentista 55 prosenttiin ja henkilöautoliikenteen osuus päinvastoin laskemaan 53 prosentista 35 prosenttiin. Pyöräilyn edistämisohjelman tavoitteena on saada pyöräliikenteen osuus liikenteestä 30 prosenttiin.
Resurssiviisausohjelmassa linjataan, että kaupunkia tulee suunnitella vähemmän autolle ja enemmän kävelylle, pyöräilylle ja joukkoliikenteelle. Tänä vuonna 2024 yhtenä ohjelman toimenpiteenä on tehdä yksityisautoilusta yhä vähemmän houkuttelevaa: pyörällä ja joukkoliikenteellä pääsee nopeammin ja lähemmäs.
Kunnianhimoiset tavoitteet edellyttävät suurta ajattelun muutosta – yli palvelualue- ja yksikkörajojen. Pyöräliikenteen alhainen 14 % kulkutapaosuus junnaa, jos pyöräily ei ole aidosti yksityisautoa houkuttelevampi liikennemuoto. Yksityisautoilun haitallisen korkea 55 % kulkutapaosuus ei laske, jos kaupungin viranhaltijat ja päättäjät jatkavat nykyisellä linjalla.
Kuopion polkijat on haastanut niitä kaupungin suunnitelmia ja päätöksiä, joissa pyöräliikenteen olosuhteita ei ole otettu tarpeeksi huomioon.
Viimeisimpänä postiimme saapui päätös koskien Puijonkadun katusuunnitelmaa välillä Asemakatu-Puutarhakatu. Ehdotimme, että katu olisi yleisilmeiltään ihmisläheisempi bulevardi ja että autoliikenteelle riittäisi yhteensä neljä kaistaa. Lisäksi ehdotimme muun muassa, että Asemakadun (hotellin) kulma rakennettaisiin turvallisemmaksi ja toimivammaksi.
Kaupunki sai katusuunnitelmaan yhteensä kolme muistutusta, joiden kaikkien pääpaino oli pyöräliikenteen olosuhteiden parantamisessa. Muistutukset eivät valitettavasti johtaneet katusuunnitelman muutoksiin. Kaupungin mukaan neljä kaistaa ei riitä autoliikenteen aamu- ja iltaruuhkahuipputunnin ruuhkaan. Tämä kuvaa hyvin asenneilmapiiriä, jossa ironisesti “one more lane will fix it” – yksi autoliikenteen lisäkaista korjaa ongelman.
Viisas liikkuminen ja kestävä yhdyskuntarakenne näkyvät Kuopion kaupungin strategiassa ja eri ohjelmien tavoitteissa, toimenpiteissä ja mittareissa. Joko olisi aika tehdä se merkittävä kulttuurin muutos ja suunnitella kaupunkia enemmän pyöräliikenteelle ja jalankululle ja vähemmän yksityisautoilulle? Sellainen olisi aidosti hyvän elämän kaupunki.
Maija Hartikainen
Kuopion polkijat ry
Mielipidekirjoitus on julkaistu hieman lyhennettynä Savon Sanomissa 12.3.2023
